Miksi toiset järvet ovat tumma- ja toiset kirkasvetisiä?

Humusta muodostuu pääasiassa kasvien maatumisen seurauksena. Sitä kertyy maaperään erityisesti soilla, joilta sitä myös liukenee ja huuhtoutuu runsaasti valumavesien mukana vesistöihin. Maatunut turve ei ole vettäläpäisevää vaan vesi liikkuu paremmin turvemaan vähän maatuneissa ylimmissä kerroksissa, kuin suon syvemmissä osissa. Vedet valuvat pintavaluntana vesistöihin. Humusta huuhtoutuu valuma-alueelta vesistöön sitä enemmän, mitä enemmän sataa. Vesien värillisyys vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain ja voi ajoittain lisääntyä huomattavastikin.

Kivennäismailla sijaitsevissa metsäpuroissa vesi on tyypillisesti kirkasta, sillä humusta on vähän. Metsämaille tyypillinen maannos läpäisee hyvin vettä siten, että pintavedet suotautuvat sen kautta pohjaveteen. Tällöin humus pidättyy maannoksen ja sitä pääsee huuhtoutumaan vesistöihin vähemmän kuin turvemailta. Jotkut järvet ovat kirkkaita, koska niihin purkautuu pohjavettä lähteiden kautta. Myös kasvukauden pituus vaikuttaa humushuuhtoumaan; pohjoisimmassa Lapissa vesistöt ovat tyypillisesti kirkasvetisiä.

Noin kolmasosa Suomen maapinta-alasta on soita tai turvemaita ja valtaosa järvistämme kuuluu luontaisesti ruskeavetiseen, dystrofiseen humusjärvityyppiin.

Dystrofia