Onko turvetuotanto paha humuskuormittaja?

Luonnon taustahuuhtouma humuksen suhteen on suurta. Soilta purkautuvat vedet aina ovat humuksen kellertävän ruskehtavaksi värjäämiä riippumatta siitä, että onko suo esimerkiksi luonnontilainen, metsäojitettu tai turvetuotannossa.

Selvitysten mukaan turvetuotanto saattaa nostaa veden keskimääräistä humuspitoisuutta ja kuormitusta hieman. Vaikutus on suurimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa (Pöyry Oy 2013). Turvetuotannon kuormitusvaikutus humuksen suhteen voidaan minimoida aloittamalla tuotanto metsäojitusalueella luonnontilaisten soiden sijaan. Turvetuotantoalueen humuskuormitus voi olla joissain tapauksissa jopa pienempää kuin metsäojitetulla suolla.

Keskimääräiset arvot eri kohteilla Veden kemiallinen hapenkulutus (CODMn)
Pitoisuus (mg O2/l)    Kuormitus (kg/ha/a) 
Luonnontilainen suo 32 96 (63 - 180)*
Metsäojitusalue 41 129 (66 - 196)*

Turvetuotantoalue (ympärivuotinen pintavalutus)

44 151 (100 - 202)*

*) vaihteluväli

Lähde: Pöyry Oy (2013) Turvetuotannon ominaiskuormitusselvitys 2003 - 2011

 

Case Kyyjärvi, Keski-Suomi

Suomen turvemaista noin 1 % on turvetuotannon käytössä. Keski-Suomessa sijaitsevan kyyjärven valuma-alue on pääosin turvemaata. Turvetuotannon käytössä valuma-alueesta on noin 0,7 % (TASO-hankkeen raportti 2012). Valtaosa valuma-alueesta on maa-ja metsätalouden käytössä.Vuosina 2011 - 2012 toteutettujen mittausten mukaan turvetuotannon osuus Kyyjärven humuskuormituksesta oli vain 3 %.

 

Maankäyttö