Sanasto

Dystrofia: Ruskeavetisyys, jota pääosin aiheuttaa veteen liuennut humus

Humus: Eloperäistä ainesta, joka muodostuu kuolleiden eliöiden maatumisen seurauksena esimerkiksi soilla. Osa maaperän humuksesta liukenee vesiin ja värjää luonnonvedet kellertäväksi – ruskehtavaksi. Humuskuormitusta tarkkaillaan veden kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvon avulla.

Kiintoaine: Hiukkasmaista, humusta karkeampaa ainesta, joka voi olla eloperäistä tai epäorgaanista. Epäorgaaninen kiintoaine on tyypillisesti mineraalimaa-ainesta, kuten esimerkiksi savea tai hiesua. Orgaaninen kiintoaine on kasvi- tai eläinperäistä ja voi koostua elävästä ja kuolleesta aineksesta. Aiheuttaa suurina pitoisuuksina veden samentumista ja pohjan liettymistä. Yksikkönä milligrammaa litrassa (mg/l).

Kemiallinen hapenkulutus (CODMn): Mittaa vedessä olevien kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää hapenkulutuksena. Ilmentää kiinteän ja liuenneen eloperäisen aineksen määrää vedessä. Yksikkönä milligrammaa happea litrassa vettä (mg O2/l).

Kokonaiskuormitus: Vesistöön kohdistuva yhteenlaskettu kuormitus: pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus), hajakuormitus (pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus), laskeuma ja luonnonhuuhtouma. Ihmistoiminnasta johtuva kuormitus heikentää vesistön tilaa.

Kolloidi: Seostyyppi, jossa on hyvin pieniä hiukkasia liuenneen aineksen joukossa. Hiukkaset ovat kooltaan pienempiä (< 0,45 mikrometriä) kuin kiintoaineeksi laskettava aine.

Maannos: Maan pintakerros, joka syntyy eri tekijöiden vuorovaikutuksesta. Maannoksen rakenteeseen vaikuttavat muun muassa ilmasto, kasvillisuus, eliöstö ja rapautuminen. Yleensä maannos on kerroksellinen ja jokaisella ilmastoalueella on oma tyypillinen maannos.

Metsäojitusalue: Alue, joka on kuivatusojitettu metsätaloutta varten.

Sedimentti: Kerrostunut maa-aines, joka on muodostunut veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Järvenpohjan sedimentti muodostuu kiintoaineen laskeutuessa eli sedimentoituessa järven pohjalle.

Valuma-alue: Alue, jolta järvi tai virtavesi saa vetensä. Määräytyy maaston korkeuserojen mukaan.

Valumavesi: Maa-alueilta vesistöön virtaava luonnonvesi. Syntyy sadannan ja mahdollisen suon vesivaraston pienenemisen seurauksena. Haihdunta vähentää valumaveden määrää.

Veden väriarvo: Veden väriä verrataan nk. platina-asteikkoon. Kuvaa veden ruskeutta eli lähinnä veden humuspitoisuutta. Yksikkönä platinaa litrassa (Pt/l).