Lintujärvi

Turvetuotantoalue soveltuu moneen jälkikäyttöön – metsäksi, pelloksi, kosteikoksi tai uudelleen soistettavaksi

Turvetuotannosta vapautuva suonpohja on puhdasta, rikkakasvien siemenistä vapaata käyttömaata. Yleisimpiä jälkikäyttömuotoja ovat metsä- ja maatalous, soistaminen tai kosteikon perustaminen. Päätöksen jälkikäyttömuodosta tekee maanomistaja.

Jälkikäyttö on hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti tuotannon loputtua. Näin alue saadaan muutettua hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi. Myös vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja maisemaan saadaan näin minimoitua.

Aktiivinen jälkikäyttö

Vapo tehostaa seuraavaan maankäyttömuotoon siirtymistä. Tavoitteena on, että turvetuotannosta poistuvat Vapon omistamat alueet ovat aktiivisessa jälkikäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. Vanhat tuotannosta poistuneet alueet siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kuivatustapa ratkaisee uuden käyttötarkoituksen

Tuotantovaiheen aikainen kuivatustapa ratkaisee, miten aluetta voidaan hyödyntää uuteen käyttöön. Ojittamalla kuivatetut tuotantoalueet voidaan useimmiten hyödyntää viljelymaana tai ottaa metsätalouskäyttöön. Suonpohjien maatalouskäyttö vähentää pellon raivaustarvetta muilla turvemailla.

Pumppaamalla kuivatetut tuotantoalueet muuttuvat tuotannon päätyttyä vaihtelevan syvyisiksi vesialtaiksi. Tällöin jälkikäyttövaihtoehtoina on joko kosteikon perustaminen tai soistaminen.

 Jälkikäyttömuotoja

Myönteisiä vaikutuksia ympäristöön

Merkittävä osa nykyisistä tuotantoalueista on perustettu metsäojitetuille suoalueille. Tulevaisuudessa turvetuotantoa ohjataan yhä enemmän ojitetuille ja alkuperäiset luontoarvonsa menettäneille turvemaille.

Turpeen hyödyntämisen jälkeen alue voidaan palauttaa aktiivisen soistamisen avulla turvetta muodostavaksi ekosysteemiksi. Soistetut suonpohjat voivat pitkällä aikavälillä merkittävästi lisätä alueellista luonnon monimuotoisuutta.

Myös kosteikkojen perustaminen on arvokasta luonnonhoitoa. Oikein perustetut lintujärvityyppiset kosteikot ovat rikkaita elinympäristöjä, joista monet linnut ja muut eliölajit löytävät sopivia elinympäristöjä. Kosteikot voivat toimia merkittävinä paikallisina tai jopa alueellisina lintuharrastus- ja metsästyskohteina. Lisäksi kosteikkoja voidaan käyttää muusta maankäytöstä tulevien valumavesien puhdistuksessa, jolloin ne vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta.

   

Suon uusi elämä

 

Tuhkalannoitus

Tuhkalannoitus käynnistää vanhan suopohjan metsittymisen.