https://www.youtube.com/watch?v=-TG95drliN8
 
 
ce
tähän
Tiedote / 20.6.2019
Vapo-konsernin tilinpäätös 1.5.2018-30.4.2019
 

Blogi

Suomeen tarvitaan peat-laakso

Suomessa on neljää asiaa paljon. Luontoa, metsää, kalliota ja suota. Metsävaramme ovat hyvin hoidettuja, yritykset kansainvälistä kärkeä ja uusia innovaatioita tehdään jatkuvasti. Kallioperämmekin on inventoitu varsin hyvin ja kallioperän eri mineraalit ovat intensiivisen tutkimuksen kohteena niin kotimaisin kuin kansainvälisin voimin. Nähtäväksi jää, mitä sähköautobuumi ja akkumineraalien kasvava tarve tarkoittaa tulevaisuudessa Suomelle. Ja ilmaston lämpeneminen on alkanut tuoda maahan kesäisin viileyttä hakevia turisteja. Vuodenajoilla ja luonnolla on vetovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.

Geologian tutkimuskeskuks on inventoinut kyllä erittäin tarkkaan, missä ja kuinka paksulti meillä on maassamme turvetta. Soita on noin 1/3 maapinta-alasta eli voidaan tutkimattakin sanoa, että sitä on paljon. Jos haluaa sanoa sen kuutioina, niin sitä on monia miljardeja kuutioita. Turvevaroja onkin kartoitettu maassamme volyymimielessä. Eli on tutkittu, missä on suuria ja paksuja turvesoita, joilta voitaisiin korjata energiaturvetta.

Sen sijaan hämmästyttävän vähän on tutkittu, millainen raaka-aine turve tai vaikkapa humuspitoinen suovesi on ja mitä kaikkea arvokasta ja hyödyllistä siitä voitaisiin jalostaa. Vapolla oli oma isohko laboratorio Jyväskylässä vielä runsaat kymmenen vuotta sitten. VTT:llä oli oma osasto, joka tutki lähinnä turpeen tuotantomenetelmiä. Molemmat ehdittiin ajaa alas 2010-luvun alkuun mennessä.

Noin viisi vuotta sitten Vapossa alettiin uudelleen miettiä, mitä kaikkea turpeesta voitaisiin saada irti. Polttoaineena se on toki hyvää, mutta onko se jopa liian hyvä raaka-aine poltettavaksi. Vapo perusti ensin Ventures-yksikön, perusti uudelleen laboratorion Jyväskylän yliopiston yhteyteen ja rekrytoi joukon huippututkijoita ensiksi kokoamaan yhteen tietoa siitä, mitä eripuolilla maailmaa turpeesta on tutkittu ja löydetty sekä aloitti omia uusia tutkimuslinjoja. Tuon työn perusteella tälläkin hetkellä Ilomantsissa tehdään perustuksia kehitystyön tuloksena syntyvälle maailman kehittyneimmälle aktiivihiilitehtaalle. Tehtaan on määrä olla tuotannossa runsaan vuoden päästä. Tehdas työllistää koko ketjussa noin 60 henkeä ja tuotanto menee käytännössä kokonaan vientiin. Ensimmäisen tehtaan tuotanto ei riitä kattamaan edes Euroopan aktiivihiilimarkkinan vuotuista kasvua. Aktiivihiiltä käytetään suodattamiseen ja puhdistamiseen. Sinunkin juomavedestä haju- ja makuhaitat on poistettu aktiivihiilellä. Käytön jälkeen se voidaan kierrättää ja lopulta se päätyy maanparannusaineeksi. Uskomme vakaasti, että ennen vuotta 2030 meillä on tässä yli 100 miljoonan euron business.

Suobiomassat sisältävät erilaisia sokereita, vahoja, humushappoja. Nyt olemme päässeet humushapoissa, niin pitkälle, että uskallamme sanoa, että niistä voidaan uuttaa muun muassa tehokkaita kasvustimulantteja eli aineita, jotka tehostavat kasvien ravinnonsaantia ja auttavat niitä kestämään kuivia ja lämpimiä jaksoja. Kun ilmasto lämpenee ja sääilmiöt voimistuvat tuote, joka vähentää lannoituksen tarvetta, mutta lisää kuitenkin kasvutuloksia, kuulostaa lupaavalta.

Valitettavasti meillä on rajalliset resurssit ja tutkimus vie aikaa ja rahaa. Olisipa hienoa, jos saisimme Suomeen luotua klusterin, joka tutkisi ja kehittäisi uusia innovatiivisia tuotteita ja sovelluksia suobiomassoista ja vaikka vesiin liuenneesta humuksesta hyödyntämään jo avattuja turvesoita. Täytyisi vaan laittaa voimat yhteen jo koota tällainen fyysinen tai virtuaalinen peat-laakso. Jyväskylän nurkilla voisi olla sopiva paikka, mutta maantiede ei ole tärkeä. Innovatiivisuus, vastuullisuus ja resurssien järkevä hyödyntäminen sitäkin arvokkaampaa. Tervetuloa kollegat, kumppanit, asiakkaat yliopistot, Sitra, VTT ja muut innokkaat pohtimaan Suomelle uutta suotulevaisuutta.

Olkaa reippaasti meidän uusien liiketoimintojen vetäjään Mia SUOmiseen. (mia.suominen@vapo.fi) Puh. 040 848 3148

 

Mediaseuranta