Energiaturpeen kiihtyvä kysynnän lasku johtaa konsernitasolla noin 40 miljoonan euron alaskirjauksiin

Energiaturpeen käyttö on puolittunut Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana. Nykyinen verokanta ja erityisesti uudelle tasolle kohonnut päästöoikeuden hinta ovat kiihdyttänyt ja kiihdyttävät energiajyrsinturpeen kysynnän laskua lähivuosina.

Vapo toimitti asiakkailleen Suomessa vuonna 2018 noin 9 miljoonaa kuutiota (noin 9 TWh) energiajyrsinturvetta. Yhtiön oman ennusteen mukaan jyrsinturpeen kysyntä laskee tästä puoleen jo vuoteen 2025 mennessä. Yhtiö valmistautuu kysynnän laskuun lopettamalla energiaturpeen tuotannon yli 90 tuotantoalueella Suomessa. Huolimatta siitä, että kasvuturpeen, kuiviketurpeen ja turpeen uusien käyttömuotojen kysyntä kasvaa, turpeen kokonaiskysyntä alenee, minkä johdosta yhtiö tekee kuluvan vuoden tilinpäätökseen kymmenien miljoonien alaskirjauksen. Alaskirjausten johdosta kuluva 8 kuukauden tilikauden liiketulos muodostuu merkittävästi tappiolliseksi. Alaskirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta.

Alaskirjauksista noin 13 miljoonaa euroa kohdistuu niihin tuotantoalueisiin, joilta tuotanto loppuu Suomesta ja noin 17 miljoonaa euroa alaskirjataan tuotannossa jatkavien tuotantoalueiden turvesubstanssista arvonalennustestauksen (impairment testin) perusteella. Näiden alaskirjausten lisäksi yhtiö alaskirjaa noin 10 miljoonaa euroa lähinnä energiainfrastruktuurin tasearvoja. Merkittävin yksittäinen infrastruktuurialaskirjaus johtuu Salon voimalaitoksen nykyisen lämmöntoimitussopimuksen päättymisestä.

Päästöoikeuden hinta moninkertaistunut vajaassa kahdessa vuodessa

Toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan päästöoikeuden hinnan nousu alle kymmenen euron tasolta hiilitonnilta noin 25 euroon hiilitonnilta on nostanut energiaturpeen selvästi haketta kalliimmaksi ja hinnannousu näyttää olevan pysyvää, mikä vaikuttaa oleellisesti turpeen lähivuosien kysyntään ”Olemme aikaisemmin sanoneet, että energiaturpeen käyttö tulee varmasti laskemaan Suomessa nykyisillä verokannoilla ja päästöoikeuden hinnalla puoleen vuoteen 2030 mennessä. Tämä on asetettu myös Suomen nykyisen hallituksen tavoitteeksi hallitusohjelmassa. Nyt näyttää siltä, että tuo lasku on kaksi kertaa ennakoitua nopeampaa. Nykyinen 25 euron päästöoikeuden hinta vastaa runsaan 8 euron turveveron kustannusta megawattitunnilta, joten se on merkittävästi suurempi kuin 3 euron turvevero”, Tempakka sanoo.

Tempakan mukaan viime vuonna Suomessa tuotettiin turpeella, kivihiilellä ja hakkeella kullakin runsaat 15 TWh lämpöä. ”Jo nyt on selvää, että kotimaisella hakkeella ei pystytä korvaamaan sekä turvetta, että kivihiiltä ilman suuria markkinahäiriöitä. Jo nykyisellä verokannalla ja päästöoikeuden hinnalla turve on sekä haketta että ainespuuta kalliimpi polttoaine energiayhtiöille. Mikäli energiaturpeen alas-ajoa vauhditetaan lisää esimerkiksi korottamalla veroa tai pienentämällä energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksia, johtaa se todennäköisestikorkeampaan jalostukseen soveltuvan puun lisäpolttoon ja kiihtyvään puun tuontiin. Nämä molemmat heikentävät kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä ja niiden työllisyys- ja verovaikutukset olisivat varsin negatiiviset”, Tempakka muistuttaa.

Ei tarvita uusia keinoja turpeen käytön hillitsemiseksi

Vapo uudisti strategiansa runsaat kaksi vuotta sitten pienentääkseen yhtiön riippuvuutta energiaturpeen kysynnästä. Yhtiön strategiana on kasvaa kasvualustaliiketoiminnassa sekä tuoda markkinoille aivan uusia turveraaka-aineeseen pohjautuvia korkean jalostusasteen tuotteita. Strategia on edennyt suunnitelman mukaan. Vapo-konserniin kuuluva Kekkilä-BVB on kuluvan vuoden alussa toteutetun yritysjärjestelyn jälkeen Euroopan suurin toimija muun muassa ammattiviljelyyn suunnatuissa kasvualustoissa. Vapo rakentaa parhaillaan ensimmäistä turpeesta aktiivihiiltä jalostavaa tehdasta Ilomantsiin ja yhtiön lämpö- ja sähköliiketoiminta on organisoitu uudelleen, jotta kasvu digitaalisessa liiketoiminnassa ja uusiutuvissa polttoaineissa vauhdittuisi.

Energiaturve muodostaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia Vapo Oy:n liikevaihdosta, joskin sen merkitys yhtiön tulokselle ja kassavirralle on suurempi. ”Uskon, että Vapo Oy selviää omasta muutoksestaan tässä nopeammassakin aikataulussa. Jos turpeen käytön vähenemistä nopeutetaan uusilla veroratkaisuilla, sillä on merkittävä vaikutus ennen kaikkea puun hintaan ja sitä kautta kaukolämmön ja metsäteollisuuden kustannuksiin. Jo nyt turpeen käytön alentuminen näkyy kielteisesti turvealan työpaikkojen ja turvetuotantokuntien verotuottojen kehittymisessä. Tätä kielteistä kehitystä ei pidä kiihdyttää”, Tempakka sanoo.

”Energiaturpeen käyttö pienenee luonnostaan ja se jää varmuudella 2030-luvulla lähinnä huoltovarmuuspolttoaineeksi. Ei ole syytä kiihdyttää turpeen alasajoa, koska sen kustannukset ovat hyötyjä suuremmat”, Tempakka summaa.

Lisätietoja:

  • Vesa Tempakka, CEO, Vapo Oy, puh. 0400 726 727
  • Jarmo Santala, CFO, Vapo Oy, puh. 040 801 9191
  • Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy, puh. 040 680 4723