Pyydä BMW, sitäkään ei ole

29.3.2018 12.13 | Ahti Martikainen

Iloisella 90-luvulla olimme ystäväpariskunnan kanssa Viipurissa. Illalla huomasin neitokaisen sormessa kiiltävän sormuksen ja ryntäsin Drusba-hotellin aulaan ostamaan vaaleanpunaista shampanjaa ja paria sikaria juhlistamaan tapahtunutta. Hyvin närkästyneen oloinen portieeri vastasi sanomalla lakonisesti ”pyydä BMW, sitäkään ei ole”.


TEM julkisti viime viikolla Pöyryn raportin siitä, millaisia vaikutuksia kivihiilestä luopumisella 2025 olisi verrattuna siihen, että siitä luovuttaisiin 2030. Sattumalta Polte-lehti julkaisi samana päivänä laajan kiertohaastattelun, jossa kivihiilen käyttäjiltä kysyttiin, tarvitaanko kivihiilen kieltolakia. TEM olisi säästänyt pitkän pennin vain lukemalla tuon artikkelin. http://poltelehti.fi/2018/03/polttopisteessa-mihin-tarvitaan-kivihiilen-kieltolakia/.

Vuoteen 2025 on seitsemän vuotta eli yhtä pitkä aika kuin vuodesta 2011. Mitä on tapahtunut Suomen energiapaletissa seitsemään vuoteen. Tuulivoimaa on tullut noin prosentti lisää, puun käyttö on lisääntynyt muutaman prosentin ja hiilen ja turpeen käyttö on vähentynyt saman verran. Muutos on erittäin pieni. Viime vuonna kivihiiltä poltettiin reilut 22 TWh ja siitä pääkaupunkiseudulla 2/3. Lyhyesti sanottuna 2025 kivihiilen korvaaminen seitsemässä vuodessa jollakin muulla on lähes mission impossible ja ainakin äärettömän kallis ja arvaamattomia riskejä sisältävä kokeilu.

Monet vannovat biomassan nimiin ja usein ratkaisuksi tarjotaan pellettiä. Jos otetaan pelkkä pääkaupunkiseutu, niin 14 TWh:n kivihiilen korvaaminen pelletillä olisi melko tarkkaan 3 miljoonaa tonnia pellettiä. Ensinnäkin se on miljoona tonnia enemmän kuin Suomen ja Ruotsin yhteenlaskettu koko pellettituotanto. Lähinurkilla ei ole tuotantokapasiteettia saati raaka-ainetta tuolle määrälle. Eli vaihtoehto tarkoittaa siirtymistä valtamerten takaiseen pellettiin. Lähempänä sitä ei ole. Ei kovin kestävää.

No otetaan hake. Tai otettaisiin jos sitä olisi. Kuutio haketta on 0,8 MWh:ta ja 14 TWh:ta on 17,5 miljoonaa kuutiota haketta eli 135 000 rekallista. Tarvitseeko laskuesimerkkiä jatkaa. Mielestäni ei, jos katsoo millaisen rähinän Helsingin Tattarisuolle kaavailtu 100 MW:n lämpölaitoshanke on saanut aikaan. Tuo piirustuspöydällä oleva laitos olisi muutama yksittäinen prosentti tarvittavasta kivihiilen korvausratkaisusta, mutta jo se on aiheuttanut valtavaa vastustusta ison kokonsa ja rekkaliikenteen takia. Eli kivihiilen korvaaminen merkittävässä määrin hakkeella tarkoittaa valtavien terminaalien rakentamista, joihin hake tulee laivoilla Venäjältä tai valtamerten takaa. Vai onko joku havainnut pääkaupunkiseudulla puolentoista Äänekosken sellutehtaan verran ylimääräistä energiapuuta?

Nopein vaihtoehto on tietenkin maakaasu. Vaihdetaan kivihiili maakaasuun. Se lisää ”jonkin verran” riippuvuutta Venäjältä yhtä putkea myöden tulevasta energiasta tai vaihtoehtoisesti muutaman LNG-terminaalin rakentamista muine infrakustannuksineen. Juuri tällä hetkellä itse suhtaudun energiariippuvuuden lisäämiseen yhteen ilmansuuntaan huonona vaihtoehtona.

Suurta sähköntuontia ja heikkoa kotimaisuusastetta lukuun ottamatta Suomen energiajärjestelmä toimii nyt aika hyvin. Kuten Poltteen artikkeli ja TEM:n tilaama raportti osoittaa, kivihiili poistuu marginaaliin 2030 alkuvuoisiin mennessä. Tänä aikana on pieni riski, että Otaniemen kaltaisen suuren mittakaavan geotermisen energian kokeilut, lämmön ja sähkön varastointi sekä aurinkokennotekniikka ovat lähempänä taloudellista järkevyyttä kuin 2025. Eli ei pidä mennä korjaamaan konetta joka ei ole rikki. Etenkin jos ongelma on hyvää vauhtia korjaantumassa. Vähän kuin alettaisiin nyt sulattaa kuumalla vedellä hankia, jotta päästäisiin potkimaan palloa ulos. Kun pelikentät kuitenkin sulavat muutamassa viikossa itsestään.

No vaihdetaan kiviviili kotimaiseen biokaasuun tai liuskekaasuun. Ai niin, niitäkään ei ole.

Enemmän päästöjä aiheuttaa sitä paitsi liikenne. Kiellettäisiinkö yksityisautoilu pääkaupunkiseudulla polttomoottoriautoilla 2025?

 

Ahti Martikainen