Myytti murrettu

14.11.2012 11.12 | Ahti Martikainen

Pelletistä puhuttiin muutama vuosi sitten paljon tulevaisuuden energialähteenä. Pelletti on päästötön, kotimainen, edullinen ja yllättävän helppokäyttöinen energialähde niin kotitalouksille, yrityksille kuin suuremmillekin kattilalaitoksille. Nämä kaikki argumentit ovat voimassa edelleen. 

Jos jotain pitäisi korjata viiden vuoden takaisista teksteistä ehkä edullisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Öljy ja maakaasun hintakehitys on ollut erittäin nousujohteinen, joten nyt pelletti on todella edullinen. Öljyyn verrattuja pelletillä lämmittää puoleen hintaan.


Toinen tarkennusta vaativa argumentti on helppokäyttöisyys. Nyt markkinoilla on pellettitakkoja, jotka voi sytyttää tekstiviestillä ja edistyksellisimmissä pientaloihin suunnitelluilla järjestelmissä huoltotarve on minimoitu. Pannuhuoneessa ei tarvitse käydä päivittäin eikä enää edes viikoittain. Enää ei voida syyttää ylisanoista, jos sanoo, että pellettilämmitys on lähes yhtä helppohoitoinen kuin öljyyn tai maalämpöön perustuva lämmitys.

Nyt kiinnostus pellettiä kohtaan on virinnyt myös suuremmissa kattilalaitoksissa.  Tampereelle on juuri valmistumassa 30 MW:n lämpökattila, mikä käyttää lämmityskaudessa yli 20 000 tonnia pellettiä. Sinällään suurempien lämpölaitosten kasvava kiinnostus pellettiä kohtaan ei ole yllätys, kun katsoo kesäkuun verollisia hintatilastoja. Suurille laitoksille pelletti maksoi megawattituntia kohden 44 euroa ja vastaava hinta maakaasulla oli 59 euroa, raskaalla polttoöljyllä 78 euroa ja kevyellä polttoöljyllä 105 euroa. Euro on hyvä konsultti.

Myös Helsingin Energia on aloittanut koepoltot pelletillä. Jos koepoltot onnistuvat, on yhtiöllä tarkoitus korvata Helsingin kahden lämpöä ja sähköä tuottavan laitoksen kivihiilestä 5- 10 % pelletillä. Asiasta marraskuun alussa järjestetty lehdistötilaisuus keräsikin sankan joukon toimittajia paikalle.

Toimittajien keskuudessa eli sitkeänä käsitys hirvittävästä rekkarallista, minkä vain viiden prosentin pelletinpoltto aiheuttaisi. Myytinmurtajia lainaten myytti rekkarallista on ”totally busted” eli täysin murrettu. Tuo vaatimattomalta kuulostava reilun 5 prosentin pellettimäärä on tonneissa noin 100 000 tonnia pellettiä vuodessa jakautuen kahdelle laitokselle. Tämä tarkoittaa niinkin vaatimatonta rekkamäärää kuin 6-7 rekkaa laitosta kohden vuorokaudessa.

Lopullisen kuoliniskun rekkarallimyytti saa, kun sitä verrataan vaikka yhden ruokamarketin vaatimaan huoltotarpeeseen. Espoolaisen ruokamarketin omistajan mukaan arkipäivisin tavaraa tulee noin 10:llä autolla ja viikonloppuisin myytävää tuo 15-20 autoa. Ja marketteja on pääkaupunkiseudulla aika paljon, joten kyllä nuo reilu 10 pellettiautoa varmaan sopivat liikenteeseen. 

Ja jos lukuja halutaan lisätä, niin viimetalvinen lumenajo oli todellinen suurtapahtuma. Hernesaaren lumenkaatopaikalle kipattiin pahimpaan aikaan yli 2000 kuormaa vuorokaudessa. Tuohon verrattuna pellettirekkojen määrä tuntuu jo olemattomalta.

Pelletin riittävyys ei myöskään ole ongelma.  Vapo myi vuonna 2011 Suomeen noin 100 000 tonnia pellettiä. Tuotantokapasiteettia sillä on 250 000 tonnin tuotantoon. Ilman lisäinvestointeja Vapo pystyy turvaamaan kaikkien nykyisten kotitalouskäyttäjien ja suurempien kattilalaitosten pellettitarpeen ilman lisäinvestointeja, vaikka kysyntä kaksinkertaistuisi.