Digitaalisella Kehruu-Jennyllä energia-alan edelläkävijöille miljoonasäästöt

25.8.2017 12.09 | Markus Hassinen

Fredrick Taylor (1856-1915) oli ensimmäisiä johtamisguruja, jonka vaikutus maailman teollistumiseen on kiistaton. Taylor ei tarjonnut teknisiä innovaatioita, vaan uuden tieteellisen johtamistavan teolliselle aikakaudelle. Millaista ajateltavaa 1800-luvun tieteilijä voisi meille vielä nykypäivänäkin tarjota?


Taylor päätti 17 vuoden herkässä iässä olla seuraamatta isänsä jalanjälkiä juristina ja hylkäsi Harvardin yliopiston mennäkseen tehdastöihin. Tehdastyöhön perehtyessään Tayloria kiehtoi ristiriita koneiden tehokkuuden ja niitä käyttävien ihmisten tehottomuuden välillä. Työntekijöiden osaaminen perustui työssä oppimisen kautta muodostuneisiin peukalosääntöihin, uskomuksiin ja perinteisiin; Jokaisella työntekijällä oli omat työtapansa ja jokainen uskoi juuri oman menetelmänsä olevan paras kuhunkin tuotantoprosessin vaiheeseen. Taylorille muodostui käsitys, että tällainen yksilöllisen ammattitaidon korostaminen esti mittakaavaetujen saavuttamisen teollisuudessa - johtaminen oli muodostunut teollisen vallankumouksen pullonkaulaksi. Johtajaksi - vähemmän rasittava työ ja parempi palkka - pääsikin palkintona vuosien työstä, kunhan vain huolehti, että rattaat pyörivät ja työntekijät olivat tyytyväisiä. 

Taylor halusi muuttaa johtamisajattelua tieteellisemmäksi ja päätyi arvioimaan yksityiskohtaisesti työntekijöiden työtapoja, jakamaan työvaiheet osiin ja optimoimaan kaiken mahdollisen. Taylor kirjasi optimoidut työvaiheet työohjeiksi, joiden mukaan työskentely nosti koko tehtaan tuottavuuden aivan uudelle tasolle. Taylorin ”tieteellisen johtamisajattelun” saavutukset olivat ennen näkemättömiä: esimerkiksi erään metallitehtaan tuotanto nousi 12,5 tonnista terästä päivässä 47 tonniin päivässä, samalla kun työntekijöiden määrä laski kuudesta sadasta sataan neljäänkymmeneen. Höyryntuotannossa tarvittavien kattiloiden revisiokustannukset laskivat 62 tuon ajan dollarista 11 dollariin. Myös Henry Fordin autojen tuotantolinja vuonna 1913 oli suora jatkumo Taylorin johtamisopeista. 

Taylorin johtamisajattelusta kannattaa poimia nykypäivään vahva mittakaavaetujen ja kustannustehokkuuden tavoittelu toimintoja mittaamalla, analysoimalla ja kehittämällä. Nykypäivän modernina Taylorismin ilmentymänä voidaan pitää teollisten prosessien automatisoitumista ja digitaalisaation hyödyntämistä laajemminkin. Tällä saralla riittää vielä tekemistä energiatoimialallakin mm. McKinsey Global Instituten selvityksessä arvioitiin ns. ’Utilities’-sektorin tekniseksi automatisointipotentiaaliksi 44 % kaikesta työstä. 

Vapossa olemme panostaneet vahvasti voimalaitosten käyttötoiminnan automatisointiin. Vielä pari vuotta sitten Vaponkin voimalaitoksilla operaattorit kolmivuorotyössä tekivät säätöjä prosesseihin kuten 1800-luvulla Taylorin kollegat terästehtaalla: kukin nojautui pitkälti työssä oppimiinsa toimintamalleihin, miten missäkin tilanteessa piti toimia. On kuitenkin inhimillistä, että päivävuoron make teki vastaavat säädöt hieman eri tavalla, eri aikaan kuin iltavuorossa aloittava pete. Puhumattakaan aamuvuoron jonesta, joka oli vielä kaikista kokemattomin.

Vastaavasti kuten Taylorkin aikoinaan omilla työkaluillaan toimi, on automaatiojärjestelmään mahdollista mallintaa työvaiheet optimoituihin osiin. Mittakaavaetujen ja kustannustehokkuuden nimissä keskitimme Vapossa energiantuotannon käyttötoiminnan yhteen paikkaan. Suomen kaikilla kuudella voimalaitoksellamme olleen 30 käyttäjän sijaan samasta työstä vastaa nyt viisi todella osaavaa, korkeasti koulutettua ammattilaista käyttökeskuksessamme Vantaalla. Erittäin korkealle tasolle viedyn automaation vuoksi yhtä voimalaitosta kohden entisen 8 tunnin sijaan tarvitsee käyttää aikaa enää keskimäärin n. 30 minuuttia vuorossa - aikaa jää myös kehittämiseen. Prosessien automatisoinnin taso on mahdollistanut ennen näkemättömän tuottavuuden ja laadun toiminnassa: tuotanto on erittäin ennustettavaa, tulevia muutostilanteita kyetään ennustamaan myös voimalaitoksille lisättyjen sensoreiden avulla, ja tarvittavat käyttöparametrien muutokset toteutetaan oikea aikaisesti millisekunneissa - automaattisesti. Taylor auttoi siivittämään toista teollista vallankumousta nousuun, toivottavasti me Vapossa voimme osaltamme auttaa energiatoimialaa jo meneillään olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa. 

Neljännessä teollisessa vallankumouksessa, ei luonnollisesti ole kyse pelkästään tuottavuuden noususta. Sinisen Meren strategit pyrkivät jalostamaan kustannustehokkuuden mahdollistavan modernin teknologian ainutlaatuisella tavalla myös asiakkaiden käyttöön. Vapo tarjoaakin miljoonaluokan säästöt voimalaitoksille mahdollistavaa käyttöpalveluaan kaikkien energiantuottajien käyttöön - varhaisin palvelun omaksuja on ollut Vatajankosken Sähkö Oy. Tieto Oyj:n vuonna 2016-17 teettämän Future Perspectices tutkimuksen mukaan Suomessa lähes 40 % vastanneista yritysjohtajista näkee yhtiönsä olevan joko pioneeri tai varhainen omaksuja uuden teknologian käyttöönoton osalta. Mille kohtaa Everet Rogerssin vuonna 1962 kehittämää innovaation leviämistä kuvaavaa käyrää teidän yrityksessä sijoitutaan? 

Lähteitä:

1
Taylor intro mukailtu kirjasta Team of Teams, new rules of engagement for a complex world by General Stanley McChrystal

2
McKinsey Global Institute / A Future that works: Automation, employment, and productivity

3
Tieto Oyj / Future Perspectives tutkimus https://campaigns.tieto.com/future-perspectives.