Kun syyllinen on tiedossa, tutkinta on tarpeetonta

1.7.2016 13.35 | Ahti Martikainen

Laitan tässä ensiksi linkin lähteeseen. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159464

Tuon linkin takaa löytyy Suomen Ympäristökeskuksen julkaisu, jossa on selvitetty sitä, kuinka eri maankäyttömuodot rasittavat vesistöjä. Eli kuinka paljon vesistöihin menee mm. kiintoainetta, typpeä ja fosforia. Vesistöihin kuormitus tulee luonnonhuuhtouman mukana pelloilta, metsistä ja hulevesistä. Niin, ja on siellä mukana turvetuotannon vaikutuskin, mutta se on Suomen arvostetuimpien tutkijoiden raportin mukaan monen yllätykseksi todella pieni.


Olen taas tänä kesänä ollut monen ryhmän mukana turvetuotantoalueilla ja päässyt keskustelemaan niin asukkaiden ja mökkiläisten, virkamiesten, ympäristöihmisten kanssa turvetuotannosta ja sen vaikutuksesta vesistöihin. Lähes poikkeuksetta ihmiset, jotka näkevät omin silmin turvetuotannon vesienkäsittelyjärjestelmien läpi suodatetun veden, hämmästelevät sitä, kuinka puhdasta se on. Samaan hengenvetoon seuraa kuitenkin kysymys, että mistä sitten johtuu, että vedet ovat samentuneet ja rehevöityneet. Täytyyhän syyllisen olla turvetuotanto. Antaa lukujen puhua.

Tuon Ympäristökeskuksen tutkimussarjassa viime vuonna julkistetun tutkimuksen mukaan sitä vesistöjä liettävää kiintoainetta meni vesistöihin pelloilta 1 340 000 tonnia, hulevesien mukana (mm. kaupunkien sadevesiviemärit) 205 000 tonnia, metsäojitetuilta alueilta 71 000 tonnia, teollisuudesta 15 400 tonnia ja haja-asutuksenkin takia 5 600 tonnia. Ja mistä puhutaan? Turvetuotannon kiintoaineista, joita meni Suomessa yhteensä vesistöihin 3 400 tonnia.  Pelloilta meni siis 400 kertaa enemmän ja hulevesien mukana 60 kertaa enemmän.

Miksi turvetuotannosta sitten puhutaan? Siksi, että minkään muun maankäyttömuodon vesistövaikutuksia kaivoksia ja tehtaita lukuun ottamatta ei mittaa kukaan.  Eikä mikään laki tai vesistöistä huolestuneetkaan edellytä ketään muuta mittaamaan vaikutuksiaan. Tästä pitäisi puhua ja siitä, kuinka noiden suurten maankäyttömuotojen vesistövaikutuksia voitaisiin vähentää. Tämä siis siinä tapauksessa, että halutaan parantaa vesistöjen tilaa.

Nykyinen tilanne jättää turvetuotannon jo etukäteen altavastaajan asemaan. Turvetuotannon vaikutukset ovat selvillä jokaisen järven kohdalla ja viranomaisten tietokannoissa, mutta muun maankäytön kohdalla näin ei ole. Onpa esitetty Vapolle vaatimuksia, että sen pitäisi selvittää myös muiden osuus. Siis todistakaa syyttömyytenne tai olkaa hiljaa.

Tuossa SYKE:n raportissa on luvut myös vesistöjä rehevöittävien typen ja fosforin osalta, mutta en puutu niihin, koska ravinneköyhiltä soilta ei juurikaan noita tule. Tämän myöntävät kaikki. Eli turvetuotannon osuus typestä ja fosforista on alle 1 prosentti. Ja jos ei turvetuotantoa olisi, niin turvetuotantoalueet muuttuisivat soiksi ja niiltä tulisi tuo samainen vajaa prosentti sittenkin typpeä ja fosforia.

Tämä ylläoleva vain pohjustukseksi kokonaiskuvaan. Vapo on investoinut erittäin paljon vesistövaikutusten minimoimiseen ja myös onnistunut hyvin hankkeissaan. Turvetuotanto on paikallista toimintaa, jolla on vaikutusta lähiympäristöön. Turvetuotantoalueilta ei tule tislattua vettä, mutta on hyvä muistaa yllä oleva kokonaiskuva, ennen kuin tuomiot luetaan ilman esitutkintaa. Vapo on sitoutunut hoitamaan omaa ympäristövastuutaan ja toivoo muiden tulevan talkoisiin mukaan samalla intensiteetillä.