Terve turve

28.4.2016 10.25 | Ahti Martikainen

Suomessa ei ole monia luonnonrikkauksia, mutta niitä muutamia on aika paljon. Meillä on metsää, vettä, mineraaleja ja suota. Ja suolla on paljon turvetta. Ja nyt saa laittaa varmistimen takaisin, en puhu siitä että kaikki turve pitäisi polttaa. Voisiko turvekuidulle tehdä muutakin kuin kasvattaa siinä tomaatteja tai polttaa?


Voisi. Sitä on vaan tutkittu hävyttömän vähän, mitä muuta sillä voisi tehdä. Turve on antistaattinen, antibakteerinen, vettä hylkivä, homehtumaton kuidun lähde ja sillä voi olla ja varmasti on monia vielä hyödyntämättömiä käyttötarkoituksia. Ja Suomessa turvetta on paljon. Alla oleva lainaus on suoraan Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta.

Suomessa soita ja turvevaroja tutkii keskitetysti Geologian tutkimuskeskus. Suomen 5,1 milj. ha:n geologisesta suoalasta on tutkittu tähän mennessä noin kolmannes. Suomessa on kaikkiaan 33 000 suota, joista 12 000 on kartoitettu. Tutkituille soille on tehty yli 1 miljoona tutkimuspistettä. Geologisella suolla tarkoitetaan tässä yli 20 ha:n suuruisia suokuvioita, joissa on yli 0,3 m paksu turvekerros.

Suomen arvioitu teknisesti käyttökelpoinen suoala on 1,2 milj. ha ja turvemäärä noin 30 mrd. m 3 in situ. Turvevaroista lähinnä kasvualustana ja ympäristöturpeina käytettäviä vaaleita rahkaturpeita on noin 6 mrd. m 3 in situ ja energiaturpeina käytettyjä turvelajeja noin 24 mrd. m 3 in situ.

Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1100 milj. öljy tonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35 -kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna
.”

Jos avataan tuo 30 miljardia kuutiota, se on yhtä paljon kuin 150 kertaa maapallon ympäri kulkeva yhtenäinen rekkajono. Se on paljon. Nykyisin uutta turvetta syntyy Suomessa noin 35 miljoonaa kuutiota vuodessa ja sitä käytetään noin puolet siitä, eli puhumme erittäin kestävästä luonnonvarasta. Turvetta ja suota riittää varmasti kaikkeen tarkoitukseen. Niin suojeluun, hillasoiksi, muuhun virkistyskäyttöön ja myös teolliseen hyödyntämiseen.

Vapo on tutkinut muutaman vuoden aktiivisesti, mitä kaikkea turvekuidusta voitaisiin tehdä ja tämä tutkimus on yllättänyt positiivisesti. Turvekuidulla on yllättäviä ominaisuuksia ja varmasti monia käyttökohteita tulevaisuudessa. Uskomme vakaasti, että ensimmäiset turvekuidun uudet kaupalliset asiakassovellukset ovat markkinoilla vuoden sisällä ja kuituliiketoiminnalla nähdään olevan potentiaalia nousta lähivuosina merkittäväksi liiketoiminnaksi yhtiön ja kenties koko Suomen kannalta. 

Perinteisesti turvetta on hyödynnetty energianlähteenä, kasvualustoina, kuivikkeena ja kompostien tukiaineena. Koska turve on kasviperäistä massaa, siitä on myös eristettävissä kuitujakeita, jotka mahdollistavat sen käytön moniin selvästi korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Turvekuidulla on lukuisia erityisominaisuuksia, jotka antavat kilpailuetua siitä valmistetuille tuotteille verrattuna synteettisiin kuituihin tai luonnonkuituihin, joiden kasvatus vaatii peltopinta-alaa, kastelua, kasvinsuojeluaineita ja/tai lannoittamista. Turvekuitu on ekologisesti kestävä ja kotimainen vaihtoehto, jonka hiilijalanjälki on pieni ja kuidun tuotanto on energiatehokasta.

Turvekuitu vastustaa luonnostaan ja ilman kemikaalien lisäystä homesienien kasvua ja on kuivuessaan vettä hylkivä, mikä tekee siitä erittäin mielenkiintoisen raaka-aineen. Miltä tuntuisi kotimaisella raaka-aineella sisustettu ja eristetty terveysvaikutteinen rakennus. Ainakin paremmalta kuin uutisista tuttu uusiosana ”homekoulu”. Tai haluaisitko lähellesi sairaalassa luonnostaan bakteereja hylkiviä sairaalatekstiilejä ilman lisäaineita. Minä haluaisin.

Turvetta ja sammalta on aikoinaan käytetty hirsitaloissa eristeenä ja monet hevos- ja karjatilat hyödyntävät turvetta eläinten kuivikkeina sen hyvin ominaisuuksien takia. Mikä on hyvä eläimen keuhkoille on varmasti hyvä ihmisellekin. Jo tämä antibakteerinen ominaisuus edellyttäisi turvekuidun tutkimuksen nostamista Suomen yhdeksi kärkihankkeeksi. Turvekuidut soveltuvat myös erilaisten rakennus-, sisustus- ja akustiikkalevyjen raaka-aineeksi, non-woven-kuitukankaisiin, muottipuristustuotteisiin ja komposiitteihin. Mahdollisuudet näyttävät lähes rajattomilta, vaikka vasta pintaa on raapaistu.

Vapo ei ole itse lähdössä lopputuotteiden valmistajaksi, vaan sen rooli on tuoda valmistajille tarjolle suuriakin määriä raaka-ainetta. Vapo haastaakin positiivisessa mielessä kaikki kuitua hyödyntävät toimijat innovoimaan uusia kuitutuotteita markkinoille ja tuomaan Suomeen työtä ja hyvinvointia kestävällä tavalla.