Energiatehokkuus ja kotimaiset luonnonvarat – kasvua ja työpaikkoja Suomeen?

21.11.2014 7.53 | Markus Hassinen

Suomen ollessa vaikeiden talouskasvuun ja kilpailukykyyn liittyvien haasteiden edessä on meidän jokaisen mielestäni hyvä välillä pysähtyä ja pyrkiä miettimään mitä perustavaa laatua olevia kilpailukykytekijöitä meillä Suomessa on.


Meillä on talvisin kylmä, meillä on maaperässä sekä kalliota että turvetta sekä mittavat metsävarat. Kylmän ilmastomme takia meillä on myös erittäin kehittynyt osaaminen liittyen lämmittämiseen sekä energiankäyttöön. Kaukolämpö on erinomainen tapa jakaa hyvällä hyötysuhteella keskitetysti tehtyä lämpöenergiaa. Keskitetty kaukolämmöntuotanto mahdollistaa myös samassa yhteydessä korkealla hyötysuhteella tehdyn sähköntuotannon. Samalla tavalla voimme ajatella, että koska meillä on kylmä ilmasto, kylmät merivedet sekä kalliota, on meillä perustavan laatuisia etuja moniin muihin maihin nähden tehdä suuren mittakaavan ydinvoimaloilla korkealla hyötysuhteella ns. lauhdesähköä. Tosin jos ydinvoimaloista voitaisiin ottaa meriveden lämmitykseen menevä lauhdelämpö kaukolämpönä talteen, olisi tämä vieläkin parempi ratkaisu, tällaisia mahdollisuuksia on kuitenkin harvemmassa.

Lämmön erillistuotanto sekä lämmön ja sähkön yhteistuotanto hyödyntäen kotimaisia luonnonvaroja, puuta ja turvetta, on sen sijaan mahdollista käytännössä koko Suomessa. Kun puuta ja turvetta käytetään yhdessä, on mahdollista päästä hiilidioksidipäästöissä alle maakaasun ominaispäästöjen. Vielä parempi tapa toimia on vähentää polttoaineiden käyttöä tuotettua energiayksikköä kohden lisäämällä sekä energiantuotannon että lämmönjakelun energiatehokkuutta, jolloin päästöt ympäristöön vähenevät edelleen.

Koska hiilidioksidipäästöt ovat globaali ongelma, on mielenkiintoista tutkia eri organisaatioiden tekemiä arvioita tulevaisuuden energiamaailmasta. Esimerkiksi vuotuisessa globaalissa energiakatsauksessaan ExxonMobil arvioi hiljan että maapallolla on vuonna 2040 kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin nyt, mikä johtaisi heidän arvion mukaan noin 35 % nykyistä suurempaan energian tarpeeseen. Ilman energiatehokkuuden merkittävää kehittymistä energiantarve saman katsauksen mukaan voisi jopa tuplaantua nykyisestä. Samanaikaisesti energian kulutuksemme arvioidaan sähköistyvän, eli kasvavan osan energiankulutuksestamme kulutamme sähkönä. Keskeisessä osassa tulevaisuudessa onkin se, miten lisääntyvän sähköntarpeen tuotamme: huolimatta arvioidusta merkittävästä tuuli- ja vesivoimakapasiteetin kasvusta, pääosa kasvavasta sähkön kulutuksesta tullaan globaalisti ExxonMobilin arvion mukaan kattamaan myös vuonna 2040 kivihiilellä, kaasulla ja ydinvoimalla.

Suomella onkin tässä globaalissa kontekstissa mahdollisuus: voimme kotimaisiin energialähteisiin ja luonnonvaroihin sekä korkealuokkaiseen energiatehokkuusosaamiseen nojaten rakentaa edellä mainittua globaalia trendiä, hiilidioksiditehokkaampaa energiatulevaisuutta. Luonnonvarojen, kuten mineraalien ja metsien hyödyntämiseen liittyy oleellisesti myös Suomen teollinen rakenne. Onkin hyvä tiedostaa että kestävän energiatulevaisuuden rakentaminen on vahvasti myös teollisuuspolitiikkaa: kyse on investoinneista, kilpailukyvystä ja työpaikoista.

Energiatehokkuus on ollut viime vuosina keskeinen osa-alue johon Vapossa on investointeja kohdistettu. Viime vuonna investoimme Salon voimalaitoksellamme savukaasupesuriin, joka ottaa tehokkaasti savukaasuista lämpöä talteen kaukolämmitystä varten. Vastaavanlaisen investoinnin saatoimme juuri loppuun myös Forssan voimalaitoksellamme. Energiantuotannon tehostamisen lisäksi satsaamme energiatehokkuuteen myös kaikissa kaukolämpöverkoissamme. Käynnistämiemme Motiva-energiatehokkuuskatselmusten lisäksi teemme myös kattavasti yhteistyötä asiakkaidemme kanssa energiansäästöteemalla. Koko kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuuden ja kiinteistökohtaisen lämmönsaatavuuden kannalta on keskeistä että kaukolämmön jäähtyvyys saadaan mahdollisimman suureksi. Mitä suurempi kaukolämpöveden jäähdytys on, sitä paremmin rakennuksen kaukolämmityslaitteet toimivat ja asiakas säästää oikeilla säädöillä samalla myös lämmityskuluissa.

Energiatehokkuus yhdessä ennustettavan energiapolitiikan kanssa mahdollistaa kaukolämpöasiakkaille hintavakaan kaukolämmön. Viime vuosina kaukolämmitykseenkin on kohdistunut merkittäviä kustannuspaineita tehtyjen energiaverokorotusten johdosta. Tehdyt poliittiset ratkaisut ovat johtaneet kotimaisten energialähteiden käytön vähenemiseen. Nyt hallitus on korjaamassa tilannetta laskiessaan turpeen verotusta ja lisäämällä energiapuun tukea vuoden 2015 alussa. Tämä yhdessä toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa tulee näkymään myös Vapon asiakkaiden lämpölaskun pienentymisenä useissa kaukolämpöverkoissamme. Toivon, että myös vuonna 2015 valittava uusi hallitus jatkaa nyt aloitettua kehitystä rakentaen Suomen vahvuuksiin nojaavaa, työpaikkoja luovan teollisuuspolitiikan mahdollistavaa energiatulevaisuutta.

Linkki ExxonMobilin katsaukseen