Terawatillinen työpaikkoja

19.9.2014 8.17 | Ahti Martikainen

Lähiruoka tuo useimmille meille positiivisia mielleyhtymiä. Tuttu tuottaja myy tuoretta ruokaa ilman turhia välikäsiä paikallisessa myyntipisteessä paikallisille asukkaille. Lähiruuan valtteja ovat tuoreus, laatu ja se, että ruokaketjun tuotot jäävät hyödyntämään oman seutukunnan elinkeinoelämää. Tuottaja palkkaa alihankkijoita omalta seudulta ja kun henkilökunta käyttää palkkansa oman alueen palveluihin ja maksaa veronsa samaan kuntaan, alkuperäisen liikeidean liikevaihto kertautuu positiiviseksi kierteeksi.


Energian mittayksiköt ovat vaikeita. Sen takia monellekaan ei sano mitään, kun uutisissa kerrotaan että Suomi toi sähköä viime vuonna 17,5 terawattituntia. Se on paljon, mutta kuinka paljon. Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä kertoi viime viikolla suomalaisen energian päivillä Helsingissä, että Oulun Energian lauhdeyksikkö (=sähköä puusta ja turpeesta jauhava voimala) seisoi viime vuonna käyttämättömänä siitä syystä, että kotimaisten polttoaineiden veroratkaisut ovat vieneet siltä kilpailukyvyn kivihiilellä tuotettua sähköä vastaan. Tästä syystä tuottamatta jäi 0,8 TWh sähköä. Tuokaan ei kerro kovin paljoa, mutta jos saman asian avaa työpaikkoina ja rahana, niin luku alkaa avautumaan. Kotimaisten polttoaineiden tuotantoon ja kuljetukseen olisi tarvittu 300 työntekijää koko vuodeksi ja tätä kautta laskettuna tuon sähkömäärän tuottaminen olisi jättänyt Oulun seudulle 20 miljoonaa euroa rahaa. Terawattitunnillinen työpaikkoja on siis noin 350 kappaletta ja sen vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään noin 25 miljoonaa euroa.

Nyt tuo raha meni jonnekin Uralin taakse. Melko suomettunutta politiikkaa sanoisin. Ymmärrän hyvin, jos joku vastustaa ideologisin syin ydinvoimaa, mutta sitä en ymmärrä jos ideologiaan perustuvat veronkorotukset johtavat siihen, että kotimaisten polttoaineiden käyttö vähenee, työllisyys heikkenee, valtion kokonaisverotulot alenevat ja lasku ulkomaisesta energiasta maksetaan sinne, mistä aurinko nousee.

Tuolla Oulun laskukaavalla jokainen voi hahmottaa, millaisia mahdollisuuksia työllisyyteen ja kauppataseen parantamiseen fiksu kotimaisten polttoaineiden lisäkäyttö voisi johtaa. Kun sähkön lisäksi otetaan lämmitys ja liikennepolttoaineet, puhutaan helposti kymmenistä tuhansista työpaikoista.

Energiakeskustelussa menee usein kaksi käsitettä sekaisin eli sähkö ja energia. Suomessa käytetään energiaa vuodessa noin 400 TWh, josta sähkön osuus on reilu viidennes. Loppuosa on siis kaukolämmitystä, omakotitalojen lämmitystä, liikenteen polttoaineita jne. Tuolla lymyää monta terawattitunnillista työpaikkoja.

Teetin pari vuotta sitten kyselyn kansanedustajien keskuudessa energiasta ja yksi kysymys koski sitä, millä turve pitäisi korvata kaukolämmön polttoaineena, jos turvetta ei tulevaisuudessa käytettäisi. Vastaajia oli liki 70, mutta yllätys oli, että liki puolet vastaajista olisi laittanut kaukolämpökattilaan tuulivoimaa tai ydinvoimaa. En tiedä, kumpi palaisi paremmin. Ydinvoiman osuus (ilman tuontisähkön osuutta) oli viime vuonna Suomessa käytetystä sähköstä 22 TWh ja tuulivoiman 0,7 TWh. Turvetta käytettiin kaukolämmityksessä kyselyvuonna reilu 20 TWh ja viime vuonna 10 TWh vähemmän.

Ahti Martikainen