Onko lupaus liian hyvä?

7.8.2014 16.45 | Ahti Martikainen

Pari vuotta sitten Vapo ilmoitti julkisesti, että se sitoutuu siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien turvetuotantoalueiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuvat päästöt ovat pienempiä kuin samat päästöt aikana ennen turvetuotannon aloittamista.

Selkokielellä sanottuna tämä lupaus tarkoittaa sitä, että tuotannon aloittamisen jälkeen suolta tuleva vesi puhdistetaaan puhtaammaksi, kuin mitä se oli aikana ennen turvetuotantoa. Lupaus on kova, haastava ja monin paikoin vaikea toteuttaa. Mutta toteutettavissa.

Kuka hullu voisi vastustaa tällaista lupausta, jonka tarkoituksena on parantaa vesistöjen tilaa? Kyllä näitäkin tuntuu riittävän.


 

Lupaushan on turha, jos ei sitä voi todentaa tai lunastaa. Tästä syystä Vapo mittaa sellaisten alueiden vesistökuormitusta, joille se aikoo hakea tuotantolupia. Mitataan kuinka paljon vuodessa menee ojitetulta suolta kiintoainetta ja humusta alapuolisiin vesiin. Sitten rakennetaan vesienkäsittelyjärjestelmät, aloitetaan tuotanto ja mitataan samat asiat uudestaan. Tai mittautetaan. Ulkopuoliset tahot siis mittaavat ja vertaavat.

Jostakin syytä turvetuotantoa vastustavilla tahoilla on ollut tavaton kiire tuomita tämä ympäristövastuusitoumus. Mitataan väärin, vääriin aikoihin ja väärillä tavoilla. Vapolle käy, että mitataan miten vaan. Kunhan mittaaja on luotettava objektiivinen taho.

Kesällä valmistui ns. TASO-hankkeen tutkimus, mikä toteutettiin pääasiassa ympäristöministeriön, TEM:n ja MMM:n rahoituksella. Tuossa kolmen vuoden tutkimuksessa tutkittiin eri maankäyttömuotojen vesistövaikutuksia ja eri mittaustapojen luotettavuutta. Tutkimuksen mukaan 20 kertaa kesässä tapahtuva mittaus antaa kutakuinkin yhtäläiset tulokset kuin jatkuvatoiminen mittaus. Kahdessakymmenessä kerrassa osa mittauksista tapahtuu keskimääräistä suuremmilla virtaamilla ja osa pienemmillä. Tilastomatematiikan sääntöjen mukaan.

Toinen käsittämätön julkisuudessa pysyvä väittämä, että valtaosa, jopa 90 %, kuormituksesta tulee yksittäisten rankkasateiden aikaan ja jää siten mittausten ulkopuolelle. TASO:n tutkimuksen mukaan ei jää.

Alla suora lainaus kesäkuussa julkistetun tutkimuksen tiivistelmästä. ”Veden laadun ja virtaaman seurantatulosten perusteella saatiin uutta tietoa kuormituksen ajallisesta vaihtelusta. TASO:n seurantakohteilla suurimmat virtaamat ja siten myös kuormitukset ajoittuivat vuodesta riippuen kevään, kesän ja syksyn tulvahuippuihin. Leutona alkutalvena isoja kuormituksia mitattiin vielä joulukuussa. Yksittäisten rankkasateiden vaikutus kokonaiskuormitukseen ei näiden tulosten perusteella vaikuta kovin merkittävältä”.

Taso-hankkeen nettisivut ja juuri julkaistu loppuraportti löytyvät osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/TASO

P.S. Vapon turvetuotantoalueiden jatkuvatoimisen vedenlaadun ja kuormituksen tarkkailun tulokset on luettavissa osoitteessa http://www.metso.com/fi/automation/publicwebreports.nsf/ReportFrontPages/EDA8EC557523CDE8C2257C240047401A?opendocument&lang=FI