Mitä jos puuta ei lasketakaan uusiutuvaksi energiaksi?

4.4.2014 7.49 | Ahti Martikainen

Suomi on EU:ssa kunnioitettavalla pronssisijalla uusiutuvan energian käytössä. Kiitos puun. Vesivoimamme kattaa alle 4 % kokonaisenergiasta. Muita uusiutuvan energian kotimaisia lähteitä ovat maalämpö, erilaiset jätteistä tehtävät kaasut ja liikenteen polttoaineet sekä tuulivoima. Mutta jos puuta ei laskettaisikaan uusiutuvaksi, niin taistelisimme EU:ssa palkintopallin sijaan häntäpään sijoituksista.


Miksi edes kirjoitan tästä? Siksi, että syksyllä 2013 komissiossa liikkui esitys eli kestävyysdirektiivi-drafti kiinteille ja kaasumaisille biopolttoaineille. Tämä drafti vuodettiin tarkoituksella, kun se oli sisäisessä konsultaatiossa, jolloin kaikki pääsivät ottamaan siihen vapaasti kantaa, mikä ei yleensä ole tavallista. Jos vetää esityksestä mutkat suoriksi, niin esityksen mukaan esimerkiksi ojitetuilta mailta korjattava puu ei olisi sertifioitavissa kestäväksi energiaksi esimerkiksi biokattiloissa poltettuna. Haittapuolia jos hakee, niin Suomen metsäalasta viidennes taitaa olla ojitettua. Jos ojitetulta suolta korjattu puu ei kelpaisi polttokattilaan, niin tuskin se kohta kelpaisi sellukattilaankaan.

Useiden ongelmakohtien vuoksi monet tahot kokivat ehdotuksen sisältävän liikaa kriittisiä kohtia ja se koki niin sanotusti tyrmäyksen komission, sidosryhmien sekä jäsenmaiden toimesta. Valitettavasti tämä ei tarkoita sitä, että asia olisi unohdettu ja pois pöydältä. Viime viikolla kuulin suomalaiselta virkamieheltä, että komission energiapääosaston edustajan mukaani komissio ei ole vielä päättänyt, mitä tehdä biomassan kestävyyskysymyksen kanssa vuoden 2020 jälkeen. Eli asiaa mietitään ja pohditaan jossakin.

Puuttomille maillehan tämä on yksi ja hailea, mutta Suomen nettovientituloista edelleen liki kolmannes tulee metsäteollisuuden tuotteista. Tämä kauhuskenaario ei ole pelkkä energiakysymys, vaan teollisuuspoliittinen ja kansantaloudellinen kysymys.

Rohkaistuin kirjoittamaan asiasta, kun luin ympäristöministerimme avustajan Sini Erämaan blogin, jossa hän pohti monelta kannalta onko biomassoihin perustuva energiantuotanto ilmaston kannalta hyvä asia. Olen ehdottoman samaa mieltä, että toiselta puolelta maapalloa rahdattu puu tai syötäväksi kelpaavan maissin kaasuttaminen biokaasuksi ei varmasti täytä kaikkia kestävyyskriteereitä. Kirjoittaja toi huolensa ilmi, että Suomessa bioenergian käyttö nähdään lähinnä kotimaisen metsäteollisuuden näkökulmasta. Tätä huolta en jaa.

Päinvastoin. Koska kotimainen metsäteollisuus on niin tärkeä Suomelle ja puu tärkein uusiutuvan energian lähde, niin sitä suuremmalla syyllä meidän pitää kansallisesti turvata kaikin keinoin puun käyttöä teollisuudessa ja sen hyödyntämistä osana energiapalettiamme. Ei joko tai, vaan molemmat asiat huomioiden.

Olen sitä mieltä, että on jokaisen suomalasien päättäjän, vaikuttajan ja edunvalvojan velvollisuus seurata ja puuttua tähän puun kestävyyskriteereistä käytävään pohdintana erittäin tarkalla korvalla ja välittömästi, ettei se vaan yhtenä kauniina päivänä ole  voimassa lainsäädäntönä kuin rikkidirektiivi taannoin.