Tilastollisia harhoja vai ripaus kylmää totuutta

21.2.2014 8.06 | Ahti Martikainen

On lottovoitto syntyä Suomessa. Kun katsoo energia-alan tilastoja, niin lottovoitto on määriteltävä korkeintaan neljäksi oikein ja ilman varanumeroa. Onneksi noita onnekkaita energia-alan lottomiljonäärejä löytyy hyvinkin läheltä naapurimaista. Onko kysymys pelkästä onnesta?  


Norjan öljyrahasto perustettiin 1990 ja viime kuussa rahaston arvo ylitti 5 biljoonan kruunun rajan tehden jokaisesta norjalaisesta tavallaan kruunumiljonäärin. Euroissa laskettuna rahaston arvo on reilut 600 miljardia eli tälläkin valuutalla laskettuna jokaisella norjalaisella on rahastossa yli 100 000 euroa. Vauraus on peräisin öljystä ja maakaasusta, mutta onneksi Norjaa on siunattu valtavilla voimantuotantoon soveltuvilla vesivaroilla ja Huippuvuorten kivihiilellä. Ja jottei suru hiivi Norjalaiseen villapaitaan on Norjasta löytynyt melkoisesti liuskekaasua. Ei uhkaa kestävyysvaje ihan heti.  

Sitten uutispommi tämän viikon Eurostatin energiatilastosta. Koko 28 EU-maan katraasta löytyy yksi valtio, joka on täysin energiaomavarainen. Ja tuo maa on, yllätys-yllätys, Tanska. Tanskankaan omavaraisuutta ei ole jauhettu tuulimyllyillä tai olkipelleteillä vaan kaksi merkittävintä omaa energialähdettä ovat öljy ja kaasu. Tanskan 18,9 Mtoe:n primäärienergiantuotannosta öljy ja kaasu kattavat 15,4 Mtoe:ta eli reilut 81 % vuonna 2012. Myös Tanska tähtää uusiin energialähteisiin, joista vähemmän julkisuudessa ovat olleet Grönlannin kivihiili- ja uraanivarat.  

Samasta tilastosta löytyy toiseksi omavaraisimman EU-maan paikalta eteläinen naapurimme Viro. Sielläkin omavaraisuus on yli 80 %, mutta tavoitteeksi on asetettu 100 % muutaman vuoden tähtäimellä. Viro hyödyntää palavaa kiveä lämmitykseen, sähköntuotantoon ja liikennepolttoaineiden jalostukseen. Ja viedäänpä Virosta energiapuuta ja palaturvettakin mm. Ruotsiin. Ja onpa Vironkin maaperästä löytynyt tuota liuskekaasua.

EU-maiden energiaomavaraisuuden kolmas ja neljäs sija menevät Romanialle ja Tšekin tasavallalle, mutta viidenneltä sijalta löytyy Ruotsi. Ruotsi on luku sinällään, kun muistetaan että kansakunta teki päätöksen ydinvoimasta luopumisesta 29 vuotta sitten. Siitä huolimatta vuonna 2012 vain Ranska ja Saksa kattoivat Ruotsia enemmän sähköstään ydinvoimalla. Ja kuin Suomelle kiusaksi myös Ruotsin manner kätkee sisäänsä huomattavat liuskekaasuvarannot ja onhan länsinaapurilla myös tosi mittava vesivoimantuotanto.

Tämän blogin tarkoitus ei ole missään nimessä arvostella naapureita, vaan arvostaa heidän omavaraisuuteen tähtäävää energiapolitiikkaansa. Kyllä Suomella energiavaroja riittäisi, jos vain olisi tahtoa ja ymmärrystä ottaa varat käyttöön naapurimaiden tavoin. Tai jos vaikka riittävän monet ottaisivat aluksi puheeksi tämän mahdollisuuden edes samalla volyymilla kuin veronkorotukset ja leikkaukset.