Kiintoainekuormitus yhteen kolmasosaan 10 vuodessa

30.12.2019 14.03 | Ahti Martikainen

Vuonna 2014 silloista luonnonsuojelulain uudistusta perusteltiin turvetuotannon suurilla vesistövaikutuksilla. Suomen turvemaiden kiintoainehuuhtoutuman määriä selvitettiin reilu 10 vuotta sitten osana suo- ja turvemaiden strategiatyötä. Tuon selvitystyön mukaan turvemailta huuhtoutui kiintoainetta vesistöihin 71 000 tonnia. Turvetuotantosoiden osuus oli 4 580 tonnia eli vajat 5 % turvemaiden kokonaispäästöistä.


Mikä on tilanne nyt. Koko alaa koskevia tietoja minulla ei ole, mutta Vapo vastaa noin puolesta Suomen turvetuotannosta, joten luvut antavat hyvän otoksen kokonaiskuvasta.

10 vuotta sitten Vapolla oli potentiaalista tuotantopinta-alaa melko tarkkaan 50 000 hehtaaria. Pinta-ala pitää sisällään tuotantosuot, auma- ja varastoalueet ja myös sellaiset suot, joilla on voimassa olevat luvat ja joilta voitaisiin tuottaa turvetta. Nyt tuo vastaava hehtaarimäärä on 33 000 hehtaaria, eli kolmannes tuotantopinta-alasta on poistunut 10 vuodessa. Nyt nuo alueet ovat päässääntöisesti metsänä ja peltoina tai kosteikkoina.

Vuonna 2008 Vapon soilta huuhtoutui kiintoainetta vesistöihin 3 388 tonnia, typpeä 470 tonnia ja fosforia 13,2 tonnia. Turvetuotannon typpipäästöjen osuus Suomen kaikista typpipäästöistä oli 1,0 % ja osuus fosforipäästöistä 0,7 %. Nämä pitävät sisällään Vapon ja kaikkien muiden turvetuottajien luvut.

Miten Vapon luvut ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa. Yhtiö toteutti vuosina 2012-2014 suuren investointiohjelman, jolla kaikki tuotanto-alueet siirrettiin parhaan tekniikan mukaisen (BAT) vesienkäsittelyn piiriin.

Vuoden 2018 tarkkailutiedot näyttävät muutoksen kymmenessä vuodessa. https://www.vapo.com/filebank/7077-VAPO_YVR_2908.pdf

Kiintoaineen määrä on pudonnut Vapolla yhteen kolmasosaan ja oli vuonna 2018 yhteensä 1 174 tonnia. Typen määrä on pudonnut 228 tonniin eli alle puoleen kymmenen vuoden takaisesta ja fosforin osuus puolittunut 7 tonniin. Ovatko nuo luvut isoja vai pieniä? Pääkaupunkiseudulla toimivan HSY:n typpipäästöt Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoilta olivat vuonna 2017 yhteensä 1 115 tonnia eli noin viisinkertaiset ja fosforipäästöt 31 tonnia eli 4,5 kertaiset Vapon kaikkien soiden lukuihin verrattuna

https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/1_2018-jatevedenpuhdistus-paakaupunkiseudulla-2017.pdf

Näiden lukujen valossa Vapon kymmenen vuoden saavutuksia ei kannata hävetä. Koska metsätalouden ja maatalouden päästöjä ei mitata samalla tarkkuudella ei voi tarkkaa vertailua tehdä. En kuitenkaan usko, että kummankaan kuormituksissa olisi tapahtunut merkittävää muutosta kymmenessä vuodessa.

Vapon osuus Suomen turvemaiden kiintoainepäästöistä on nyt reilu prosentti, typestä noin 0,25 % ja fosforista noin 0,15 %. Jätän muiden arvioitavaksi, ovatko nuo luvut suuria vai ei. Muutos on kuitenkin ollut melko nopeaa ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Julkisuudessa en ole huomannut uutisia tästä.

Energiaturpeen käyttö väheni viime vuonna Suomessa noin viidenneksen ja Vapon ennusteen mukaan se puolittuu nykyisestä viidessä vuodessa. Näin tulee käymään myös vesistö- ja ilmastovaikutuksille.

https://www.vapo.com/medialle/uutiset-ja-tiedotteet/2763/energiaturpeen_kiihtyva_kysynnan_lasku_johtaa_konsernitasolla_noin_40_miljoonan_euron_alaskirjauksiin

Turpeen uusien käyttömuotojen tarvitsemat tuotantopinta-alat ovat murto-osa energiaturpeen tuotantoaloista. Samoin niiden aiheuttamat päästöt. Eli tutkituilla ja mitatuilla ympäristövaikutuksilla ei näitä nousevia aloja voi tyrmätä.

 

Ahti Martikainen