Pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleet

11.9.2019 10.42 | Ahti Martikainen

Väli-Suomen media teetti gallupin suomalaisten suhtautumisesta energiaturpeen käyttöön. Edustan Vapoa ja olen samaa mieltä kaikkien vastaajien kanssa.

38 prosenttia vastaajista kannatti energiaturpeesta luopumista pitkällä aikavälillä. Minulle pitkä aikaväli on 20 vuotta. Olen sitä mieltä, että energiaturpeen käyttö hiipuu tällä aikavälillä marginaaliin, mutta sen käytön tulisi olla sallittua poikkeusolosuhteissa huoltovarmuuspolttoaineena. Olen siis samaa mieltä.


24 prosenttia vastaajista haluaisi lopettaa sen lyhyellä aikavälillä. Jos otetaan lyhyeksi aikaväliksi 5 vuotta, olen samaa mieltä vain tietyillä edellytyksillä.

  • kaukolämmön hinta saa nousta merkittävästi uusien korvaavien investointien takia
  • joku keksii nopeasti uusia korvaavia energiantuotantomuotoja
  • olemme valmiit tinkimään siitä, että meillä on lämmintä asunnoissa kaikissa olosuhteissa
  • jos korvaamme turpeen puulla, olemme valmiit siihen, että osa metsäteollisuuden työpaikoista siirtyy muualle
  • meitä ei haittaa, että olemme jatkossa energiantuotannossa Etelä-Suomessa tuontipuun varassa, eli otamme riskin siitä, että aina meillä ei ole puuta.

18 prosenttia ei haluaisi luopua energiaturpeen käytöstä. Olen samaa mieltä sillä edellytyksellä, että turve tuotetaan vastuullisesti ja koko ajan kehitetään ns. energiaturpeelle uusia käyttömuotoja. Energiaturvetta ei nykyisinkään käytetä isommissa kattilalaitoksissa pelkästään, vaan seospolttona. Olisi varmaan aivan viisasta sallia pienen osuuden käyttö polttolaitoksissa, jos se jatkaa investointien käyttöikää sekä laitosten polttoainetehokkuutta ja näin pienentää esimerkiksi ilmaan päätyviä pienhiukkaspäästöjä.

20 prosenttia ei tiennyt, mitä turpeen kanssa pitäisi tehdä. Kuten yllä olevista vastauksista voi päätellä, olen tässäkin aika samoilla linjoilla. Ei ole helppoa vastausta, miten teknisesti korvataan energiaturve lyhyellä aikavälillä kaukolämmöntuotannossa. Ei ole myöskään muutamassa vuodessa korvaavia polttoaineita vanhaan tekniikkaan.

Jos kysymys olisi helppo, se olisi ratkaistu. Pienen mittatikun tarvittavista investoinneista saa, kun katsoo oman energialaitoksensa tehoa. Pienessä taajamassa on noin 5 MW kattila (polttaa tunnissa noin 5 kuutiometriä polttoainetta). Sen uusiminen puhtaaksi bioksi maksaa noin 5 miljoonaa euroa. Ja jostakin syystä 50 MW:n kattilan uusiminen 50 miljoonaa euroa. Jos kaupungissa on vaikkapa 150 MW:n kattila, josta on kuoletettu 2/3, uusintainvestointi maksaa noin 150 miljoonaa euroa ja vanhasta kattilasta täytyy tehdä muutaman kymmenen miljoonan euron alaskirjaus.  Tarvitaan siis aika isoja rahoja ja me kaukolämmön käyttäjät tai kaikki veronmaksajat sen maksamme.

Pitkällä tähtäimellä haluaisin, että diesel- ja bensa-autot kiellettäisiin. Samoin terveydelle vaaralliset elintarvikkeet. Samoin uhkapelit ja tupakka. Mutta millä ne korvataan? Sen haluaisin ensiksi tietää.

Pelkään pahoin, että ennen kuin meillä kuin nämä toteutuvat, niin pitkällä aikavälillä ainakin minä olen kuollut.

Hyvä että tämä gallup tehtiin ja asiasta keskustellaan ja kirjoitetaan, sillä olen täysin samaa mieltä kuin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä Keskisuomalaisen artikkelissa 11.9.2019.

Keskisuomalainen 11.09.2019

Juuri näitä vastauksia Vapokin hakee niin energiapuolella samoin kuin turpeen muiden käyttökohteiden löytämiseksi muilta toimialoilla. Tehtäköön turpeella ruokaa. - Tuotetaan siitä lääkkeitä, vaatteita tai vaikka tapetteja. Muu käyttö pitää keskustelussa irrottaa energiakäytöstä.

Ohessa linkki tänään 11.9.2019 Keskisuomalaisessa ja muissa Väli-Suomen median sanomalehdissä julkaistuun kattavaan artikkeliin aiheesta.

Keskisuomalaisen artikkeli

  

Ahti Martikainen 

Artikkeli julkaistu Keskisuomalaisen luvalla