Ahti Martikainen

IPCC julkaisi raporttinsa. Raportin viesti on ollut selvä. Päästövähennyksillä on kiire. Nyt täytyisi nostaa keskusteluun aikajänne. Mitä eri toimenpiteet tarkoittavat 20 vuoden ja mitä esimerkiksi 100 vuoden perspektiivillä. Ja ennen kaikkea pitää muistaa se, että Suomi on ilmastopolitiikan mallioppilas ja yksi harvoista maista, joka on tavoitteissaan. Saksa ja Tanska ovat kaukana takanamme niin vähennyksissä kuin uusiutuvien käytössä.

Suomessa tuotettiin kaukolämpöä viime vuonna vajaat 40 terawattituntia. Kaukolämmöstä noin 40 % tuotettiin metsäpolttoaineilla. Neljännes lämmöstä tuotettiin kivihiilellä ja loppuosa maakaasulla, turpeella, jätteillä ja pari prosenttia tehdään vielä öljyllä. Noin puolet Suomen kiinteistöistä on kytketty kaukolämpöön, joten asia koskettaa varsin monia. Kaukolämpöverkot ovat eräs kalleimmista infrastruktuureista, joten ihan helposti ja nopeasti eivät kaupunkien lämmitysratkaisut muiksi muutu. Kaukolämpökattiloissa käytettävä polttoaine on avainasemassa.

Energia-asioista uutisointi on vaikeaa. Uutiskynnys ylittyy varmemmin, jos julkistat, että toimiston katolle on asennettu yksi aurinkopaneeli tai tuulimylly kuin sillä, että poltat puuta neljänneksen aikaisempaa tehokkaammin ja selvästi puhtaammin. Energiatehokkuuden parantaminen kuulostaa arkisen tylsältä, mutta on mitä kannattavinta toimintaa, niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta.

Iloisella 90-luvulla olimme ystäväpariskunnan kanssa Viipurissa. Illalla huomasin neitokaisen sormessa kiiltävän sormuksen ja ryntäsin Drusba-hotellin aulaan ostamaan vaaleanpunaista shampanjaa ja paria sikaria juhlistamaan tapahtunutta. Hyvin närkästyneen oloinen portieeri vastasi sanomalla lakonisesti ”pyydä BMW, sitäkään ei ole”.

Kiitos viime blogin kommenteista ja myös suorasta palautteesta sähköpostiin. Monet kokeneet ja nimekkäät poliitikot ovat ottaneet kantaa, siihen että kivihiilen ja turpeen polttamisesta pitää luopua mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Suomen nykyisellä lämmitysjärjestelmällä tämä tarkoittaa siis sitä, että lyhyellä tähtäyksellä lisäämme voimakkaasti puun polttoa ja vähän pidemmällä rakennamme selvästi lisää ydinvoimaa. Itse en ole muuta ratkaisua näille mielipiteille löytänyt. Kun katson ulos, en luota juuri nyt pelkästään tuulivoiman, aurinkovoiman ja lämpöpumppujen ratkaisevan ongelmaa.

Olin yhdessä energiaseminaarissa ja sieltä jäi muistiin pari lukua ja yleinen uskomus, että siirtymäajan jälkeen uusi tekniikka hoitaa energiaongelman. Kukaan ei kyllä pystynyt kertomaan kuinka pitkä siirtymäaika on ja miten se ratkaistaan. Akuilla, pumppuvoimaloilla vai uskomalla, että aina jossakin tuulee. Entäs jos uutta tekniikkaa ei olekaan tulossa?

Shellin pääjohtaja uskoo, että 2050 ajellaan vain sähköautoilla. Nesteen pääjohtaja uskoo, että biodieseliä käytetään silloin enää raskaan kaluston polttoaineena eli liikenne on käytännössä 0-päästöistä.

Öljyvaltio Norja on päättänyt näyttää mallia muille, kuinka rohkeilla päätöksillä viedään maata kohti uusiutuvaa energiaa. Norjan sähköautotiheys on maailman suurin. Norja tukee sähköautoilijoita helpotuksilla autoverossa, tietulleissa, parkkeerauksessa, latauksessa ja vakuutuksissa. Tulokset näkyvät.

Aloitetaan hyvistä uutisista. Maapallo ottaa vastaan kahdessa tunnissa sen määrän energiaa, mitä koko pallukallamme käytetään vuodessa. Aurinkopaneelit kehittyvät ja halpenevat jatkuvasti ja jo nyt päästään parhaimmilla paikoilla eli riittävän lähellä päiväntasaajaa ja riittävän korkealla merenpinnasta alle kolmen sentin kilowattituntihintoihin. Tästä valitettavasti moni Suomessakin on riemastunut, että lopetetaan heti kaikki polttaminen ja paneeleita vaan riviin, niin siinä ratkeaa niin sähkön kuin lämmön saantikin.

Maikkari markkinoi aikoinaan ohjelmistokarttaansa lupaamalla tietoa ja suuria tunteita. Tietoa tarjottiin uutisissa ja suuria tunteita elokuvissa ja draamasarjoissa. Näin some-aikakaudella tosi-tv:ssä tietoa on vähemmän ja tunteetkin enemmän käsikirjoitettuja. Energiakeskustelussa tunteet ja järki lyövät edelleen reippaasti toisiaan poskille ilman, että se juurikaan häiritsee ketään.

Viimeisen vuoden aikana on kauhisteltu sitä, miten britit voivat erota EU:sta, miten Trumpin kaltainen henkilö voidaan valita presidentiksi ja miten on mahdollista, että pienet vihreät miehet lainasivat tankkeja ja saivat Krimin spontaanin kansanäänestyksen aikaan.

On Suomi köyhä siksi jää, riimitteli Runeberg.  Mutta onko näin? Meillä on metsää, luontoa, mineraaleja, monen alan osaamista ja loputtomasti suota. Tuo viimeinen on ollut tähän saakka ehdottomasti alihyödynnetyin alue luonnonvaroistamme. Turvetta on toki käytetty vuosisatoja eristeenä ja maanparannusaineena ja jonkin verran lyhyemmän aikaa eläinten kuivikkeena ja polttoaineena.

Ainakin sen suhteen, että kaukana pohjoisessa on maa nimeltä Suomi, joka ylistää maan energiapolitiikkaa, vaikka sillä itsellään on paljon parempi ja enemmän uusiutuviin energiamuotoihin perustuva linja.

Poliittiset päättäjät ja mediat toivovat saavansa hyvissä ajoin faktoihin perustuvaa taustoittavaa materiaalia yrityksiltä. Lobbaamista tuntuvat vieroksuvan kaikki.

Nyt näyttää siltä, että mm. Vapon ankarasta tiedonjakamisesta huolimatta EU:ssa toteutetaan kohta sellaista matematiikkaa, jossa Keski-Euroopan ison hiilivoimalan rikkidioksidipäästöt saavat olla 360 mg ilmakuutiota kohden ja vastaavan suomalaisen puuta tai turvetta polttavan laitoksen päästöt 100 milligrammaa ilmakuutiota kohden.