Arkisto

106 kirjoitusta

Suomeen tarvitaan peat-laakso

Perjantaina 16. elokuuta 2019 | Ahti Martikainen

Suomessa on neljää asiaa paljon. Luontoa, metsää, kalliota ja suota. Metsävaramme ovat hyvin hoidettuja, yritykset kansainvälistä kärkeä ja uusia innovaatioita tehdään jatkuvasti. Kallioperämmekin on inventoitu varsin hyvin ja kallioperän eri mineraalit ovat intensiivisen tutkimuksen kohteena niin kotimaisin kuin kansainvälisin voimin. Nähtäväksi jää, mitä sähköautobuumi ja akkumineraalien kasvava tarve tarkoittaa tulevaisuudessa Suomelle. Ja ilmaston lämpeneminen on alkanut tuoda maahan kesäisin viileyttä hakevia turisteja. Vuodenajoilla ja luonnolla on vetovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.

Geologian tutkimuskeskuks on inventoinut kyllä erittäin tarkkaan, missä ja kuinka paksulti meillä on maassamme turvetta. Soita on noin 1/3 maapinta-alasta eli voidaan tutkimattakin sanoa, että sitä on paljon. Jos haluaa sanoa sen kuutioina, niin sitä on monia miljardeja kuutioita. Turvevaroja onkin kartoitettu maassamme volyymimielessä. Eli on tutkittu, missä on suuria ja paksuja turvesoita, joilta voitaisiin korjata energiaturvetta.

Sen sijaan hämmästyttävän vähän on tutkittu, millainen raaka-aine turve tai vaikkapa humuspitoinen suovesi on ja mitä kaikkea arvokasta ja hyödyllistä siitä voitaisiin jalostaa. Vapolla oli oma isohko laboratorio Jyväskylässä vielä runsaat kymmenen vuotta sitten. VTT:llä oli oma osasto, joka tutki lähinnä turpeen tuotantomenetelmiä. Molemmat ehdittiin ajaa alas 2010-luvun alkuun mennessä.

Noin viisi vuotta sitten Vapossa alettiin uudelleen miettiä, mitä kaikkea turpeesta voitaisiin saada irti. Polttoaineena se on toki hyvää, mutta onko se jopa liian hyvä raaka-aine poltettavaksi. Vapo perusti ensin Ventures-yksikön, perusti uudelleen laboratorion Jyväskylän yliopiston yhteyteen ja rekrytoi joukon huippututkijoita ensiksi kokoamaan yhteen tietoa siitä, mitä eripuolilla maailmaa turpeesta on tutkittu ja löydetty sekä aloitti omia uusia tutkimuslinjoja. Tuon työn perusteella tälläkin hetkellä Ilomantsissa tehdään perustuksia kehitystyön tuloksena syntyvälle maailman kehittyneimmälle aktiivihiilitehtaalle. Tehtaan on määrä olla tuotannossa runsaan vuoden päästä. Tehdas työllistää koko ketjussa noin 60 henkeä ja tuotanto menee käytännössä kokonaan vientiin. Ensimmäisen tehtaan tuotanto ei riitä kattamaan edes Euroopan aktiivihiilimarkkinan vuotuista kasvua. Aktiivihiiltä käytetään suodattamiseen ja puhdistamiseen. Sinunkin juomavedestä haju- ja makuhaitat on poistettu aktiivihiilellä. Käytön jälkeen se voidaan kierrättää ja lopulta se päätyy maanparannusaineeksi. Uskomme vakaasti, että ennen vuotta 2030 meillä on tässä yli 100 miljoonan euron business.

Suobiomassat sisältävät erilaisia sokereita, vahoja, humushappoja. Nyt olemme päässeet humushapoissa, niin pitkälle, että uskallamme sanoa, että niistä voidaan uuttaa muun muassa tehokkaita kasvustimulantteja eli aineita, jotka tehostavat kasvien ravinnonsaantia ja auttavat niitä kestämään kuivia ja lämpimiä jaksoja. Kun ilmasto lämpenee ja sääilmiöt voimistuvat tuote, joka vähentää lannoituksen tarvetta, mutta lisää kuitenkin kasvutuloksia, kuulostaa lupaavalta.

Valitettavasti meillä on rajalliset resurssit ja tutkimus vie aikaa ja rahaa. Olisipa hienoa, jos saisimme Suomeen luotua klusterin, joka tutkisi ja kehittäisi uusia innovatiivisia tuotteita ja sovelluksia suobiomassoista ja vaikka vesiin liuenneesta humuksesta hyödyntämään jo avattuja turvesoita. Täytyisi vaan laittaa voimat yhteen jo koota tällainen fyysinen tai virtuaalinen peat-laakso. Jyväskylän nurkilla voisi olla sopiva paikka, mutta maantiede ei ole tärkeä. Innovatiivisuus, vastuullisuus ja resurssien järkevä hyödyntäminen sitäkin arvokkaampaa. Tervetuloa kollegat, kumppanit, asiakkaat yliopistot, Sitra, VTT ja muut innokkaat pohtimaan Suomelle uutta suotulevaisuutta.

Olkaa reippaasti meidän uusien liiketoimintojen vetäjään Mia SUOmiseen. (mia.suominen@vapo.fi) Puh. 040 848 3148

 

Mittaamattomat biomassavarat

Maanantaina 27. toukokuuta 2019 | Vesa Tempakka

Meillä on Suomessa kolme tavattoman arvokasta asiaa: meillä on paljon puhdasta vettä, paljon metsää ja mittaamattoman paljon suobiomassaa. Tunnemme järviemme tilan sekä puhtaan veden arvon ja voimme jopa laskea mitä kaikkea rahallista ja aineetonta hyötyä vesitöistämme on suoraan suomalaisille itselleen ja matkailun kautta monille muillekin.

Metsämme on inventoitu moneen kertaan. Tiedämme erittäin hyvin, kuinka paljon metsissämme on puuta ja kuinka paljon metsämme vuosittain kasvavat. Mielipide-eroja voi toki löytyä siitä, mikä on sopiva määrä metsien vuotuisissa hakkuissa, mutta puubiomassan hyödyntämisessä olemme kiistatta maailman huippua. Hirsiä ja muuta rakennuspuutavaraa on metsistämme jalostettu niin kauan kuin täällä on ollut asukkaitakin. Piispa Gezeliuksen ensimmäinen paperikone rakennettiin Tammisaareen 1667 ja sata vuotta myöhemmin käynnistyi ensimmäinen kaupallinen paperikone Turun lähellä Järvenojassa. Puu- ja paperiteollisuus pitää edelleen Suomen taloutta pystyssä ja lisäksi kehittää ja investoi aivan merkittäviä summia uusiin biotuotteisiin. Puubiomassa yleistyy varmasti 10 vuoden aikana niin vaatteiden raaka-aineena kuin erilaisten muovien korvaajana.

Entä suobiomassa. Sen me tiedämme, että biomassaa on soissamme ehkä kuutioissa vähemmän kuin järvissä vettä, mutta valtavasti enemmän kuin puubiomassaa. Siitä mihin kaikkeen tuota suobiomassaa voidaan käyttää, tiedämme hävettävän vähän. Tiedämme sen ominaisuudet polttoaineena, sekä tunnemme aika hyvin turpeen ominaisuudet kasvualustana tai eläinkuivikkeena. Suobiomassan nykykäyttö on verrattavissa puun jalostamiseen selluloosaksi. Mielestäni myös suobiomassaa pitää jalostaa paljon pidemmälle, sillä soissa on potentiaalia vaikka mihin.

Olemme Vapossa tutkineet asiaa pintaraapaisun verran. Tuo raapaisu on tuonut pintaan lupaavia mahdollisuuksia siitä, että suobiomassassa olevia molekyylejä ja erilaisia yhdisteitä voidaan todennäköisesti hyödyntää elintarviketeollisuudessa, ravinteina ja lannoitteina, suojaavina vahoina, kuituina, sekä erilaisina kasvustimulantteina. Aktiivihiilen valmistus on vain yksi pieni esimerkki siitä, millaisen mittaamattoman arvokkaan varannon kanssa olemme tekemisissä. Mitä kaikkea muuta arvokasta humuspitoiset suobiomassat ja suovedet sisältävätkään?

Vapo tutkii asiaa luonnostaan, mutta Vapon ja muitten alan toimijoitten resurssit ovat rajalliset. Aivan uuden asian tutkiminen vie helposti vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Ajan lisäksi tarvitaan rahoitusta, yliopistojen yritysten välistä yhteistyötä ja tietenkin alan parhaat tutkijat toteuttamaan tutkimuksia ja viemään startuppeja eteenpäin. Tässä on tilaus julkisrahoitteiselle, eräänlaiselle METLAN sisarlaitokselle, joka keskittyy tutkimaan suobiomassan hyödyntämistä.

Kun puhutaan Suomessa olevan suobiomassan hyödyntämisestä meidän ei tarvitse puhua prosenteista ja pelätä soiden loppumista. Jo muutama promille suobiomassasta riittää mittaviin hankeisiin. Ja joka tapauksessa suobiomassan määrä lisääntyy vuosittain.

Suomalaisen energian päivä meni jo – valitettavasti

Perjantaina 26. huhtikuuta 2019 | Vesa Tempakka

Nykyään vietetään erilaisia teemapäiviä. Kollegani ihmetteli, miksei kukaan puhu suomalaisen energian päivästä muistuttamaan alhaisesta energiaomavaraisuudestamme.

Lue lisää

Istuuko väärä mies vankilassa?

Maanantaina 8. huhtikuuta 2019 | Ahti Martikainen

Viime vuosina on julkaistu varmaan satoja artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä pidetty kymmeniä puheenvuoroja eduskunnassa, joissa todetaan ilman todistustaakkaa, että turvetuotanto on suuri syyllinen Suomen vesistöjen heikkoon tilaan.  Asiaa ei edes kannata monien mielestä tutkia, koska kaikki tietävät miten suuret turvetuotannon vaikutukset ovat.  Nyt on kuitenkin onneksi tutkittu.

Lue lisää

Kolme pointtia hiilikeskusteluun

Perjantaina 22. maaliskuuta 2019 | Vesa Tempakka

Löysin yhdestä vaalikoneesta kysymyksen, jossa kansanedustajaehdokkailta kysyttiin, pitäisikö turvetuotanto lopettaa Suomessa seuraavalla parlamenttikaudella. Selasin vastauksia ja yllätyin; monet kokeneetkin kansanedustajat vastasivat kysymykseen vain energiaturpeen näkökulmasta.

Monelle saattaa olla uutinen, että edustamani yrityksen eli Vapon liikevaihdosta tällä hetkellä noin viidennes on energiaturvetta. Kasvualustaliiketoiminta ja turvepohjaiset eläinkuivikkeet ovat jo nyt isompi osa liikevaihtoamme kuin energiaturve. Panostamme erittäin paljon turpeen uusiin käyttömuotoihin. Kieltämällä kategorisesti turpeen, tulee vahingossa kieltäneeksi lähiruuan kasvattamisessa tärkeät vettä säästävät kasvualustat, eläinten terveydelle hyväksi todetut kuivikkeet ja tulevaisuuden toimialat kuten turpeesta jalostettavat aktiivihiilisuodattimet, homehtumattomat kuitutuotteet ja eristyslevyt sekä turpeesta uutettavat vahat ja humushapot.

Lue lisää

Eivätkö poliitikot usko päästökauppaan? - Pitäisi uskoa, sillä euro on hyvä konsultti

Torstaina 14. maaliskuuta 2019 | Ahti Martikainen

Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa ilmaan hiilidioksidipäästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökaupalla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan haitallisia päästöjä.

Päästökauppa koskee sellaista sähköntuotantoa, kaukolämmöntuotantoa ja teollisuutta, joissa poltetaan fossiilisia polttoaineita. Päästökauppaan kuulumattomia sektoreita ovat mm. liikenne ja kotitalouksien lämmitys.

Lue lisää

Kurkistus energiafaktojen ihmeelliseen maailmaan

Perjantaina 22. helmikuuta 2019 | Vesa Tempakka

Luettuani Hans Roslingin kirjan Faktojen maailma, tuli mieleeni, että faktapohjaisesta lähestymistavasta voisi olla hyötyä myös energia-alan ilmastokeskustelussa nyt vaaleja lähestyttäessä. Tässä muutamia alaan liittyviä faktoja:

Lue lisää

Kahdeksan vuoden kiire

Maanantaina 4. helmikuuta 2019 | Ahti Martikainen

Kahdeksan vuotta sitten juuri ennen eduskuntavaaleja sai tarjouksen siirtyä työskentelemään energia-alalle. Sain tulevalta työnantajalta tuhdin tietopaketin alan toimintaympäristöstä ja sen tulevaisuudennäkymistä.

Helmikuussa 2011 tehtiin sähkön kulutusennätys 14 900 MW. Omasta tuotannosta saatiin 12 000 MW ja loppuosa tuotiin Venäjältä ja Ruotsista. Tuolloin odoteltiin kovasti, että Olkiluoto kolmonen valmistuisi, jotta Suomi ei olisi niin riippuvainen pakkashuippujen aikaan tuontisähköstä.

Lue lisää

Lautta palaa – hypätäänkö vai sammutetaanko?

Perjantaina 25. tammikuuta 2019 | Vesa Tempakka

Toimialasta riippumatta myymättömän hävikin minimointi on järkevintä ja kestävintä toiminnan tehokuuden edistämistä. Tämä on helppo ymmärtää elintarviketeollisuuden esimerkin kautta. Pilaantuviin tuotteisiin liitetään viimeinen myyntipäivä, mitä ei pidä sotkea viimeiseen käyttöpäivään. Viimeistä myyntipäivää seuraavana päivänä oikein kylmäketjussa pidetty jugurtti on täysin kuranttia tavaraa.

Lue lisää

Tähtäimessä satojen miljoonien uusi liikevaihto

Torstaina 20. joulukuuta 2018 | Vesa Tempakka

Vapo mielletään edelleen energiayhtiöksi ja aivan liian usein pelkäksi energiaturveyhtiöksi. Tämä kertoo ainakin sen, että meillä on vielä paljon tekemätöntä työtä uuden strategiamme ja sen tavoitteiden viestinnässä. Olkoon tämä ensimmäinen blogini avaus tällä polulla. Jos sinulle tulee Vaposta ensimmäiseksi mieleen ongelmat, pyydän sinua lukemaan eteenpäin. Sillä lähivuosien tavoitteemme on tarjota ratkaisuja.

Lue lisää

Viimeinen hetki investoida vanhaan tekniikkaan

Torstaina 29. marraskuuta 2018 | Ahti Martikainen

Kuvitellaan, että sinulla on muutaman vuoden ikäinen maasturi. Käsi pystyyn, jonka mielestä sijoitus diesel-käyttöiseen laatumaasturiin on juuri nyt hyvä sijoitus viiden vuoden tähtäimellä. Huomioidaan ominaisuudet, käyttökustannukset ja sijoituksen arvonsäilyminen.

Lue lisää

Otetaan mallia Tanskasta - mutta vain rikossarjoissa ja brändäyksessä

Perjantaina 9. marraskuuta 2018 | Ahti Martikainen

Kahdessa eri ammatillisessa energiatapahtumassa parin viikon sisällä olen törmännyt samaan järjettömyyteen. Toivotaan Suomen ottavan mallia Tanskasta ja pidetään Suomea aivan uusiutuvan energian takapajulana. Jos jostakin pitää mallia ottaa, niin olkoon mallina vaikka rikossarjat. Ja niistä on otettukin, sillä aika tarkkaan Sorjosen käsikirjoitus, musiikki, kuvaus ja tyyli noudattaa ruotsalais-tanskalaisen Sillan mallia. Jos jostakin tekisi mieli ottaa energia-asioissa mallia, niin Ruotsista, jossa vähäpäästöisen sähkön osuus on 97 %. Valitettavasti meillä vaan ei ole samaa määrää vesivoimaa.

Lue lisää

Kahdeksan miljardia tainta

Perjantaina 19. lokakuuta 2018 | Ahti Martikainen

Olen ”muutaman” kerran saanut viikon aikana vastata kysymykseen, että mikäs turpeen viherpesutemppu tämä yhteisyritys hollantilaisen BVB Substrates B.V:n kanssa on. Ja olen vastannut, että ei mikään temppu, vaan hyvin tarkkaan harkittu maailman kehitystrendien tukema, meidän turpeeseen pohjautuvan liiketoiminnan jättiloikka.

Lue lisää

Laskimet esiin ja politiikka pöydän alle. Onko puun polton lisääminen oikea hätäratkaisu?

Keskiviikkona 10. lokakuuta 2018 | Ahti Martikainen

IPCC julkaisi raporttinsa. Raportin viesti on ollut selvä. Päästövähennyksillä on kiire. Nyt täytyisi nostaa keskusteluun aikajänne. Mitä eri toimenpiteet tarkoittavat 20 vuoden ja mitä esimerkiksi 100 vuoden perspektiivillä. Ja ennen kaikkea pitää muistaa se, että Suomi on ilmastopolitiikan mallioppilas ja yksi harvoista maista, joka on tavoitteissaan. Saksa ja Tanska ovat kaukana takanamme niin vähennyksissä kuin uusiutuvien käytössä.

Lue lisää

Päästöoikeuskauppa paikkaa valtion budjetin

Torstaina 6. syyskuuta 2018 | Ahti Martikainen

Kun budjettiin tarvitaan rahaa, kaivetaan vuosi vuoden jälkeen sama lista esiin. Energiaverot, tupakka, limpparit ja alkoholi. Kukapa nyt viitsisi ryhtyä puolustamaan tupakan, viinan ja makeanhimoisia.

Ja energiaverojahan on helppo nostaa, kun eihän kukaan tavallinen ihminen nyt energiaa osta. Maksakoot teollisuus, bensanjakelijat ja isot energiayhtiöt kun pahuuttaan polttavat kaiken maailman hiiliä, kaasuja ja turpeita.

Lue lisää

Päästöoikeuden hinta +300 % vuodessa: Strong buy vai Good bye?

Tiistaina 28. elokuuta 2018 | Ahti Martikainen

Suomessa tuotettiin kaukolämpöä viime vuonna vajaat 40 terawattituntia. Kaukolämmöstä noin 40 % tuotettiin metsäpolttoaineilla. Neljännes lämmöstä tuotettiin kivihiilellä ja loppuosa maakaasulla, turpeella, jätteillä ja pari prosenttia tehdään vielä öljyllä. Noin puolet Suomen kiinteistöistä on kytketty kaukolämpöön, joten asia koskettaa varsin monia. Kaukolämpöverkot ovat eräs kalleimmista infrastruktuureista, joten ihan helposti ja nopeasti eivät kaupunkien lämmitysratkaisut muiksi muutu. Kaukolämpökattiloissa käytettävä polttoaine on avainasemassa.

Lue lisää

Kuinka vähän on vähän?

Tiistaina 21. elokuuta 2018 | Ahti Martikainen

Kesä oli kuuma ja sateeton. Jopa niin sateeton, että monelta turvetuotantoalueelta ei virrannut viikkokausiin lainkaan vettä alapuolisiin vesiin. Siitä huolimatta, moni oli nähnyt tuotantoalueilta tullutta mömmöä mökkirannassaan. Vapolla on Valmetin toimittamia jatkuvatoimisia mittareita eri puolilla Suomea. Mittarit ovat Valmet Oyj:n. Tämä pörssiyhtiö mittaa, analysoi ja julkistaa tulokset omilla nettisivuillaan. Nimensä mukaan jatkuvatoimiset mittarit mittavat veden virtaamaa ja sen laatua vuoden jokaisena päivänä ja tuntina.

Lue lisää

Haluatko miljonääriksi?

Torstaina 31. toukokuuta 2018 | Ahti Martikainen

Energia-asioista uutisointi on vaikeaa. Uutiskynnys ylittyy varmemmin, jos julkistat, että toimiston katolle on asennettu yksi aurinkopaneeli tai tuulimylly kuin sillä, että poltat puuta neljänneksen aikaisempaa tehokkaammin ja selvästi puhtaammin. Energiatehokkuuden parantaminen kuulostaa arkisen tylsältä, mutta on mitä kannattavinta toimintaa, niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta.

Lue lisää

Totuus ei pala tulessa – jos ei märkä puukaan

Torstaina 17. toukokuuta 2018 | Ahti Martikainen

Kun ulkona on harvinainen toukokuinen helle, on hyvä aika kerrata menneen talven tapahtumia. Viime vuoden sateisen kesän jatkoksi satoi, satoi ja satoi tammikuulle saakka.  Sitten alkoi kylmin jakso 30 vuoteen. Mistä meillä puhuttiin pakkasjakson aikana? Aika vähän energiasta puhuttiin ja silloinkin kerrottiin, että kyllä sähköä riittää, jos ei mitään merkillisiä siirtoyhteysvikoja tai ydinvoimaloiden alasajoja tapahdu samaan aikaan. Onneksi ei tapahtunut.

Lue lisää

Pyydä BMW, sitäkään ei ole

Torstaina 29. maaliskuuta 2018 | Ahti Martikainen

Iloisella 90-luvulla olimme ystäväpariskunnan kanssa Viipurissa. Illalla huomasin neitokaisen sormessa kiiltävän sormuksen ja ryntäsin Drusba-hotellin aulaan ostamaan vaaleanpunaista shampanjaa ja paria sikaria juhlistamaan tapahtunutta. Hyvin närkästyneen oloinen portieeri vastasi sanomalla lakonisesti ”pyydä BMW, sitäkään ei ole”.

Lue lisää

Turve on energia-alan epoa

Torstaina 15. maaliskuuta 2018 | Ahti Martikainen

Vantaan Sanomissa oli 13.3. 2018 Vantaan Energian vastine paikkakunnalla vellovaan polttoainegateen. Vantaan Energia uusii kattilansa käyttämään fossiilisten polttoaineiden sijaan kotimaisia polttoaineita. Muutoksen seurauksena kattilan vuotuinen päästö on sama kuin vanhan kattilan päästöt kahdessa viikossa.

Lue lisää

Kuka haluaa vaihtaa metsäteollisuuden ydinvoimaan?

Torstaina 22. helmikuuta 2018 | Ahti Martikainen

Kiitos viime blogin kommenteista ja myös suorasta palautteesta sähköpostiin. Monet kokeneet ja nimekkäät poliitikot ovat ottaneet kantaa, siihen että kivihiilen ja turpeen polttamisesta pitää luopua mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Suomen nykyisellä lämmitysjärjestelmällä tämä tarkoittaa siis sitä, että lyhyellä tähtäyksellä lisäämme voimakkaasti puun polttoa ja vähän pidemmällä rakennamme selvästi lisää ydinvoimaa. Itse en ole muuta ratkaisua näille mielipiteille löytänyt. Kun katson ulos, en luota juuri nyt pelkästään tuulivoiman, aurinkovoiman ja lämpöpumppujen ratkaisevan ongelmaa.

Lue lisää

Ei saa puhua huoltovarmuudesta

Keskiviikkona 24. tammikuuta 2018 | Ahti Martikainen

Poliittisesti nokkelissa väittelyissä kehotetaan vastapuolta varmistamaan, että hänellä edes on arvovaltaa, ennen kuin sitä aletaan laittaa peliin. Sama asia on energian huoltovarmuudessa.

Lue lisää

Varo vääriä profeettoja

Keskiviikkona 10. tammikuuta 2018 | Jukka Holm

Näin joulun jälkeen mieleeni nousi muutama ajatus digitaalisuudesta. Nyt koko maailma tekee yhteistä valtavaa digiloikkaa. Business transformoidaan milleniaalien johdolla mobiiliksi ja nettiin. Työ muuttuu diginomadien suorittamaksi ja virtualisoituu. Firmoihin syntyy agileita heimoja sekä erilaisia digialkuisia työrooleja. Pahimmillaan yritysten päättäjät seuraavat sokeana laumana digiprofeettoja matkalla kohti digitaalista luvattua maata.

Lue lisää

Huonoja ja hyviä uutisia laskutaitoisille

Perjantaina 8. joulukuuta 2017 | Ahti Martikainen

Olin yhdessä energiaseminaarissa ja sieltä jäi muistiin pari lukua ja yleinen uskomus, että siirtymäajan jälkeen uusi tekniikka hoitaa energiaongelman. Kukaan ei kyllä pystynyt kertomaan kuinka pitkä siirtymäaika on ja miten se ratkaistaan. Akuilla, pumppuvoimaloilla vai uskomalla, että aina jossakin tuulee. Entäs jos uutta tekniikkaa ei olekaan tulossa?

Lue lisää

Hullun kilpailun järjetön tulos: Paras tekniikka häviää

Maanantaina 20. marraskuuta 2017 | Ahti Martikainen

Jos eläisimme ympäristössä, jossa joka talvi on niin kylmä, että lämmitystä tarvitaan pitkiä jaksoja. Ja jos vielä olisi niin, että samaan aikaan kun lämmitystä tarvitaan paljon, myös sähkön kulutus on huipussaan. Jos oletetaan vielä, että parasta mahdollista säätövoimaa eli vesivoimaa ei ole rakennettavissa lisää, niin ainoaksi vaihtoehdoksi omavaraisen energiatuotannon turvaamiseksi ja säätötarpeen ratkaisijaksi jäisi yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon keksiminen.

Lue lisää

Mitäs me sheikit

Tiistaina 17. lokakuuta 2017 | Ahti Martikainen

Shellin pääjohtaja uskoo, että 2050 ajellaan vain sähköautoilla. Nesteen pääjohtaja uskoo, että biodieseliä käytetään silloin enää raskaan kaluston polttoaineena eli liikenne on käytännössä 0-päästöistä.

Lue lisää

Pitäisikö olla huolissaan?

Perjantaina 29. syyskuuta 2017 | Ahti Martikainen

Kun katsoo Fortumin mahdollisten Saksan ostosten aikaansaamaa keskustelua, täytyy todeta suomalaisten uskomaton kyky ruoskia itseään. Saksan tuulivoiman tueksi ylläpidetty ja rakennettu hiilivoima on ollut osa kiitettyä energiewendeä. Kun se on nyt siirtymässä osaksi suomalaisyhtiön omitukseen, se muuttuukin kamalaksi.

Lue lisää

Kokeilukulttuurissa johtaja uskaltaa työntää kätensä saveen

Perjantaina 22. syyskuuta 2017

Organisaation kulttuurimuutos on kaikkien huulilla. Kuitenkin monessa suuryrityksessä hyvät avaukset törmäävät näkyviin ja näkymättömiin esteisiin. Tyypillisesti innostusta on uuden ”leanin” tai ”ketterän” kulttuurin puolesta sekä johtotasolla että ruohonjuuren asiantuntijoiden parissa. Mutta innostus helposti lopahtaa, kun asiat eivät muutukaan. Silloin muutosjohtajat sekä muutosagentit löytävät itsensä hakkaamasta päätä edellä mainittuihin tiiliseiniin ja lasikattoihin.

Lue lisää

Digitaalisella Kehruu-Jennyllä energia-alan edelläkävijöille miljoonasäästöt

Perjantaina 25. elokuuta 2017 | Markus Hassinen

Fredrick Taylor (1856-1915) oli ensimmäisiä johtamisguruja, jonka vaikutus maailman teollistumiseen on kiistaton. Taylor ei tarjonnut teknisiä innovaatioita, vaan uuden tieteellisen johtamistavan teolliselle aikakaudelle. Millaista ajateltavaa 1800-luvun tieteilijä voisi meille vielä nykypäivänäkin tarjota?

Lue lisää