Arkisto

Siihen nähden, että meillä pitäisi olla kymmenen vuoden päästä pitkälle yli 30 TWh uutta kaukolämpötehoa korvaamaan hiiltä ja turvetta, kaasua ja öljyä, meillä puhutaan käsittämättömän vähän niistä vaihtoehdoista, millä tuo aukko korvataan. Puhutaan kyllä, että tuulivoimasta tulee markkinaehtoista ja kaukolämpö sähköistyy. Jos näin käy, niin sähköä tarvitaan lisää ja paljon. Olkiluoto tarvitaan, Hanhikivi tarvitaan, Loviisa tarvitaan ja siitä huolimatta kotimaisella sähköllä ei kaukolämpöä tuoteta tyyninä pakkaspäivinä. Sähkö ei riitä ratkaisuksi.

BBC vaivautui lokakuun lopussa Suomeen tekemään juttua energiapolitiikastamme. Tapasin toimittaja Gatehousen ja annoin hänelle taustatiedoiksi Motivan luvut Suomessa käytetystä energiasta vuonna 2017. Luvut ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: puulla tuotettiin energiastamme 27 %, öljyllä 23 %, ydinvoimalla 17 %, hiilellä 9 %, maakaasulla 5 %, tuuli- ja vesivoimalla yhtensä 5 %, sähkön nettotuonti oli 5 %, turpeella tuotettiin 4 % ja kaikki muut näihin kuulumattomat eli geoterminen ym. oli yhteensä 5 %.

Väli-Suomen media teetti gallupin suomalaisten suhtautumisesta energiaturpeen käyttöön. Edustan Vapoa ja olen samaa mieltä kaikkien vastaajien kanssa.

38 prosenttia vastaajista kannatti energiaturpeesta luopumista pitkällä aikavälillä. Minulle pitkä aikaväli on 20 vuotta. Olen sitä mieltä, että energiaturpeen käyttö hiipuu tällä aikavälillä marginaaliin, mutta sen käytön tulisi olla sallittua poikkeusolosuhteissa huoltovarmuuspolttoaineena. Olen siis samaa mieltä.

Suomessa on neljää asiaa paljon. Luontoa, metsää, kalliota ja suota. Metsävaramme ovat hyvin hoidettuja, yritykset kansainvälistä kärkeä ja uusia innovaatioita tehdään jatkuvasti. Kallioperämmekin on inventoitu varsin hyvin ja kallioperän eri mineraalit ovat intensiivisen tutkimuksen kohteena niin kotimaisin kuin kansainvälisin voimin. Nähtäväksi jää, mitä sähköautobuumi ja akkumineraalien kasvava tarve tarkoittaa tulevaisuudessa Suomelle. Ja ilmaston lämpeneminen on alkanut tuoda maahan kesäisin viileyttä hakevia turisteja. Vuodenajoilla ja luonnolla on vetovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.

Nykyään vietetään erilaisia teemapäiviä. Kollegani ihmetteli, miksei kukaan puhu suomalaisen energian päivästä muistuttamaan alhaisesta energiaomavaraisuudestamme.

Löysin yhdestä vaalikoneesta kysymyksen, jossa kansanedustajaehdokkailta kysyttiin, pitäisikö turvetuotanto lopettaa Suomessa seuraavalla parlamenttikaudella. Selasin vastauksia ja yllätyin; monet kokeneetkin kansanedustajat vastasivat kysymykseen vain energiaturpeen näkökulmasta.

Monelle saattaa olla uutinen, että edustamani yrityksen eli Vapon liikevaihdosta tällä hetkellä noin viidennes on energiaturvetta. Kasvualustaliiketoiminta ja turvepohjaiset eläinkuivikkeet ovat jo nyt isompi osa liikevaihtoamme kuin energiaturve. Panostamme erittäin paljon turpeen uusiin käyttömuotoihin. Kieltämällä kategorisesti turpeen, tulee vahingossa kieltäneeksi lähiruuan kasvattamisessa tärkeät vettä säästävät kasvualustat, eläinten terveydelle hyväksi todetut kuivikkeet ja tulevaisuuden toimialat kuten turpeesta jalostettavat aktiivihiilisuodattimet, homehtumattomat kuitutuotteet ja eristyslevyt sekä turpeesta uutettavat vahat ja humushapot.

Luettuani Hans Roslingin kirjan Faktojen maailma, tuli mieleeni, että faktapohjaisesta lähestymistavasta voisi olla hyötyä myös energia-alan ilmastokeskustelussa nyt vaaleja lähestyttäessä. Tässä muutamia alaan liittyviä faktoja: