Riskinä onnistuminen. Case Nokia Bridge ja Vapo

Torstaina 18. toukokuuta 2017 | Jyrki Vainionpää

Muistan huumaavan tunteen Nokian Bridge -hankkeessa, jolla työllistettiin työpaikkansa menettäneitä kollegoja. Vallan ja vastuun saaneet paikalliset Bridge johtajat alkoivat saada aikaan ällistyttäviä tuloksia ympäri maailmaa. Ilman manuaaleja tai tarkkoja budjetteja, joita Bridgen alkuvaiheen projektipäällikkönä en varmaan edes älynnyt väsätä. Tavoite ja vastuu irtisanottavien kollegoiden työllistämisestä oli selkeä ja valta tehdä mitä vain tavoitteen saavuttamiseksi oli annettu. Keskitetystä kontrollista luopuminen oli riski, joka kannatti ottaa. Lue lisää Nokia Bridge -casesta: http://www.hbs.edu/faculty/Pages/item.aspx?num=48537.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Alä kysy paljon, vaan koska

Torstaina 11. toukokuuta 2017 | Ahti Martikainen

Aloitetaan hyvistä uutisista. Maapallo ottaa vastaan kahdessa tunnissa sen määrän energiaa, mitä koko pallukallamme käytetään vuodessa. Aurinkopaneelit kehittyvät ja halpenevat jatkuvasti ja jo nyt päästään parhaimmilla paikoilla eli riittävän lähellä päiväntasaajaa ja riittävän korkealla merenpinnasta alle kolmen sentin kilowattituntihintoihin. Tästä valitettavasti moni Suomessakin on riemastunut, että lopetetaan heti kaikki polttaminen ja paneeleita vaan riviin, niin siinä ratkeaa niin sähkön kuin lämmön saantikin.

Kommentoi | 18 kommenttia Lue koko kirjoitus

Löytyykö SOTE:n sijaan kuntapäättäjien pöydältä miljoonaluokan infrauudistus?

Perjantaina 21. huhtikuuta 2017 | Markus Hassinen

Juuri valittujen kuntapäättäjien pöydillä ei jatkossa enää olekaan SOTE-asiat vaan aivan muut asiat. Kasvava kustannuspaine ja uudenlainen kuntatalouden konsernijohtaminen tullevat värittämään kuntavirkamiesten ja -päättäjien arkea. Eräs tärkeimmistä asiakokonaisuuksista on kuntien perusinfra ja sen järkevä hoitaminen. 

Kommentoi | 5 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kunnallispolitiikkojen mahdoton tehtävä

Torstaina 30. maaliskuuta 2017 | Ahti Martikainen

Kun sosiaali- ja terveydenhoito siirtyvät tulevaisuudessa SOTE-uudistuksen myötä pois kuntien päätäntä- ja budjettivallasta, kuntatalouden luonne muuttuu merkittävästi. Tällä hetkellä nuo SOTE-menot kattavat keskimäärin yli 50 % kuntien menoista. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa opetus, liikenneväylien kunnossapito, kulttuuri ja kuntien energiahuolto nousevat huomattavasti nykyistä suurempaan rooliin kuntien talouden näkökulmasta. Tästä näkökulmasta katsottuna on erikoista, että energia-asiat eivät juurikaan ole esillä kunnallisvaalitenteissä saatikka ehdokkaiden ohjelmissa.

Kommentoi | 5 kommenttia Lue koko kirjoitus

Informaation sissisota – mitä suomalainen liike-elämä voi oppia USA:n armeijalta?

Keskiviikkona 15. maaliskuuta 2017 | Antti Kleemola

Ennen maailma oli vain hankala, nyt myös monimutkainen. Nopeasti kehittyvän teknologian johdosta maailma on muuttunut monien mielestä jopa liikaa. Muutos on kuitenkin luonut valtavia mahdollisuuksia niille, jotka osaavat sopeutua uuteen maailmaan riittävän nopeasti ja avoimesti.

Kommentoi | 6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Järki ja tunteet energiakeskustelussa

Tiistaina 7. maaliskuuta 2017 | Ahti Martikainen

Maikkari markkinoi aikoinaan ohjelmistokarttaansa lupaamalla tietoa ja suuria tunteita. Tietoa tarjottiin uutisissa ja suuria tunteita elokuvissa ja draamasarjoissa. Näin some-aikakaudella tosi-tv:ssä tietoa on vähemmän ja tunteetkin enemmän käsikirjoitettuja. Energiakeskustelussa tunteet ja järki lyövät edelleen reippaasti toisiaan poskille ilman, että se juurikaan häiritsee ketään.

Kommentoi | 16 kommenttia Lue koko kirjoitus

Welcome to the club

Maanantaina 13. helmikuuta 2017 | Ahti Martikainen

Krimin valtaus, brittien ero EU:sta ja Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tuoneet mediakeskusteluun ”uuden” hämmästelyn aiheen.  ”Voiko olla mahdollista, että trollaamalla vaihtoehtoisia totuuksia pyritään ja pystytään vaikuttamaan suurien massojen mielipiteisiin?”

Kommentoi | 55 kommenttia Lue koko kirjoitus

Samat faktat - samat mielipiteet

Perjantaina 27. tammikuuta 2017 | Ahti Martikainen

Viimeisen vuoden aikana on kauhisteltu sitä, miten britit voivat erota EU:sta, miten Trumpin kaltainen henkilö voidaan valita presidentiksi ja miten on mahdollista, että pienet vihreät miehet lainasivat tankkeja ja saivat Krimin spontaanin kansanäänestyksen aikaan.

Kommentoi | 26 kommenttia Lue koko kirjoitus

Tolkun ihmisten lakupiippugate

Torstaina 5. tammikuuta 2017 | Ahti Martikainen

Vuosi sitten heräsi keskustelu rasismin yhteydessä suomalaisista tolkun ihmisinä. Pienen pieni osuus koko kansasta on jollakin tapaa äärilaitojen edustajia ja Gaussin käyrän mukaisesti valtaosa niitä ”tolkun ihmisiä”. Laitan tuon hipsuihin, kun tuosta ”tolkun ihmisten” määrittelystä tuli myös jonkunlainen riidan aihe.

Kommentoi | 13 kommenttia Lue koko kirjoitus

Turpeesta tulevaisuuden Nokia

Torstaina 15. joulukuuta 2016 | Ahti Martikainen

On Suomi köyhä siksi jää, riimitteli Runeberg.  Mutta onko näin? Meillä on metsää, luontoa, mineraaleja, monen alan osaamista ja loputtomasti suota. Tuo viimeinen on ollut tähän saakka ehdottomasti alihyödynnetyin alue luonnonvaroistamme. Turvetta on toki käytetty vuosisatoja eristeenä ja maanparannusaineena ja jonkin verran lyhyemmän aikaa eläinten kuivikkeena ja polttoaineena.

Kommentoi | 28 kommenttia Lue koko kirjoitus

Uutinen, mikä ei ollut uutinen

Maanantaina 5. joulukuuta 2016 | Ahti Martikainen

Hallitus julkisti pari viikkoa sitten ilmasto- ja energiastrategiansa. Parikin kansanedustajaa ihmetteli, miksi turve on siinä edelleen mukana, vaikka on kiistatonta näyttöä siitä, että juuri turvetuotanto on vaikuttanut haitallisesti vesistöjen tilaan.

Kommentoi | 5 kommenttia Lue koko kirjoitus

Berliinillä kävi hyvä munkki

Perjantaina 25. marraskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Ainakin sen suhteen, että kaukana pohjoisessa on maa nimeltä Suomi, joka ylistää maan energiapolitiikkaa, vaikka sillä itsellään on paljon parempi ja enemmän uusiutuviin energiamuotoihin perustuva linja.

Kommentoi | 5 kommenttia Lue koko kirjoitus

Otaniemi Elites vastaan Punavuori Rednecks

Perjantaina 11. marraskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Maailma on USA:n vaalien jälkeen taas astetta valmiimpi. Nyt tiedämme, että suuressakaan maailmassa kuivat faktat eivät pure, kun tarjolla on vähän riehakkaampaa herkkua. Jotenkin kuulostaa tutulta.

Kommentoi | 4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Vaikeita asioita yksinkertaisessa muodossa

Torstaina 27. lokakuuta 2016 | Ahti Martikainen

Poliittiset päättäjät ja mediat toivovat saavansa hyvissä ajoin faktoihin perustuvaa taustoittavaa materiaalia yrityksiltä. Lobbaamista tuntuvat vieroksuvan kaikki.

Nyt näyttää siltä, että mm. Vapon ankarasta tiedonjakamisesta huolimatta EU:ssa toteutetaan kohta sellaista matematiikkaa, jossa Keski-Euroopan ison hiilivoimalan rikkidioksidipäästöt saavat olla 360 mg ilmakuutiota kohden ja vastaavan suomalaisen puuta tai turvetta polttavan laitoksen päästöt 100 milligrammaa ilmakuutiota kohden.

Kommentoi | 8 kommenttia Lue koko kirjoitus

Marginaalissa, mutta vastuullisesti

Torstaina 13. lokakuuta 2016 | Ahti Martikainen

Liki viikko World Energy Councilin kokouksessa Istanbulissa on avannut silmät siihen kuinka marginaalissa me Suomessa elämme. Kukaan ei juuri puhu biomassoista, pelleteistä tai biokaasuista. Öljy, hiili ja kaasu ovat edelleen puheenaiheet. Tai jos yksinkertaistaa, niin hiilestä vaietaan, öljynporaajat pyrkivät siirtymään kaasuun, kaasuyhtiöt sähköön ja sähköfirmat taas pyrkivät älykkäämmillä verkoilla kuluttajien taskuun ja hallitsemaan hajautettua tuotantoa. Syy tähän selviää alla olevista kongressissa esitetyistä luvuista maailman primäärienergian käytöstä vuosien 2005 ja 2015 välillä.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Missä mennään Kari Uotila?

Keskiviikkona 28. syyskuuta 2016 | Janne Sankelo

Vasemmistoliiton espoolainen kansanedustaja Kari Uotila nousi julkisuuteen 1990-luvulla. Yhteistyökykyinen pääluottamusmies oli näkyvissä monissa yhteyksissä kun Suomen telakkateollisuuden ongelmia ratkottiin. Uotila nousi eduskuntaan vuonna 1995, mutta putosi omien sanojensa mukaan vuorotteluvapaalle vuoden 2007 vaalien tuloksena. Paluu eduskuntaan tapahtui kuitenkin pian varapaikalta, kun Claes Andersson joutui jättämään tehtävän terveydellisistä syistä.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Lisäveroilla lisäpäästöt

Keskiviikkona 21. syyskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Kun lentokoneessa syttyy hätävalo ja happinaamarit tippuvat koteloistaan, turvaohjeissa kehotetaan aikuisia huolehtimaan siitä, että he laittavat itselleen ensin happinaamarit ja vasta sen jälkeen katsovat. että lapsilla ja vanhuksilla on naamarit päällä ja turvavyöt kiinni. Tämä on tietenkin aivan järkevää, sillä vain tajuissaan oleva aikuinen voi huolehtia parhaalla tavalla myös muiden selviämisestä.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Aikuisten leirikoulut

Perjantaina 2. syyskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Kun leirikoulut tulivat kouluissa osaksi jokavuotista toimintaa, käytiin sama keskustelu lävitse lähes kaikissa kouluissa. Aluksi seurasi huima innostus siitä, mihin lähdetään.  Tyydytäänkö Lappiin vai mennäänkö kerralla ulkomaille. Sitten seurasi ankeampi vaihe eli maksusuunnitelman teko. Kuinka paljon koulu maksaa, kuinka paljon vanhemmilta voi pyytää ja miten paljon lapset saavat kasaan erilaisilla työtalkoilla. Aika usein lopputuloksena oli poru ja pettymys, kun talouden realiteetit iskivät unelmat murskaksi.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Onkologia ja päästökaupan ulkopuolinen sektori

Tiistaina 16. elokuuta 2016 | Ahti Martikainen

Onkologia on lääketieteen syöpää tutkiva erikoisalue. Syöpää hoidetaan mm. solunsalpaajilla. Solunsalpaajia on erilaisia. Niitä ovat muun muassa alkyloivat aineet, antimetaboliitit, antibiootit ja vinka-alkaloidit. Ne vaikuttavat eri kohtiin solun kehitysvaiheessa. Useimpien solunsalpaajien vaikutus on solun jakautumista estävä. Monet niistä, kuten antimetaboliitit, vinka-alkaloidit ja taksaanit, estävät biokemiallisia reaktioita ja tuhoavat sillä tavalla esimerkiksi mitoosissa olevia tai S-vaiheessa olevia soluja.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Mikä Aurejärveä kuormittaa?

Tiistaina 5. heinäkuuta 2016 | Pasi Rantonen

Vapo on hakenut ympäristö- ja toiminnan aloittamislupaa Aurejärven pohjoispuolella sijaitsevalle Talasnevan turvetuotantoalueelle. Kyseisellä alueella on ollut turvetuotantoa 1980-luvulta asti. Nyt haettavalla luvalla Vapo hakee lupaa tuotannon jatkamiselle 23 ha alueella ja tuotannon aloittamiselle uudelle 39,7 ha alueelle, yhteensä siis 62,7 ha tuotantoalueelle.  

Kommentoi | 3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kun syyllinen on tiedossa, tutkinta on tarpeetonta

Perjantaina 1. heinäkuuta 2016 | Ahti Martikainen

Laitan tässä ensiksi linkin lähteeseen. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159464

Tuon linkin takaa löytyy Suomen Ympäristökeskuksen julkaisu, jossa on selvitetty sitä, kuinka eri maankäyttömuodot rasittavat vesistöjä. Eli kuinka paljon vesistöihin menee mm. kiintoainetta, typpeä ja fosforia. Vesistöihin kuormitus tulee luonnonhuuhtouman mukana pelloilta, metsistä ja hulevesistä. Niin, ja on siellä mukana turvetuotannon vaikutuskin, mutta se on Suomen arvostetuimpien tutkijoiden raportin mukaan monen yllätykseksi todella pieni.

Kommentoi | 9 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ymmärrys palailee maailmalla pätkittäin

Perjantaina 3. kesäkuuta 2016 | Ahti Martikainen

Ilmastonmuutos on erittäin vakava asia. Keinot globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat äärettömän vaikeita ja erilaisiin verotukiin ja sanktioihin perustuvat ohjausmekanismit ja niiden kerrannaisvaikutukset ovat lähes mahdottomia ennustaa etukäteen.

Kommentoi | 18 kommenttia Lue koko kirjoitus

Terve turve

Torstaina 28. huhtikuuta 2016 | Ahti Martikainen

Suomessa ei ole monia luonnonrikkauksia, mutta niitä muutamia on aika paljon. Meillä on metsää, vettä, mineraaleja ja suota. Ja suolla on paljon turvetta. Ja nyt saa laittaa varmistimen takaisin, en puhu siitä että kaikki turve pitäisi polttaa. Voisiko turvekuidulle tehdä muutakin kuin kasvattaa siinä tomaatteja tai polttaa?

Kommentoi | 10 kommenttia Lue koko kirjoitus

Mikä ei ole rikki?

Torstaina 7. huhtikuuta 2016 | Ahti Martikainen

Vanhan viisauden mukaan sellaista, mikä ei ole rikki, ei pitäisi mennä korjaamaan. Tämä pitää sisällään sellaisen itsestäänselvyyden, että sellaiset asiat, mitkä ovat rikki, pitäisi korjata välittömästi. Minulla oli mielikuva, että asioiden rikki olemisesta on tullut oikein muoti uutinen. Pieni googlausharjoitus vahvisti tämän.

Kommentoi | 27 kommenttia Lue koko kirjoitus

Missä mennään Jan Vapaavuori?

Torstaina 24. maaliskuuta 2016 | Janne Sankelo

Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori on ollut näkyvästi julkisuudessa julkaistuaan äskettäin kirjansa ”Puoliholtiton Suomi”. Teoksessaan Vapaavuori moukaroi viime vuosien suomalaista taloudenpitoa varsin reippain sanakääntein ja varoittelee talouden tulevaisuudennäkymistä. Aikaa on kulunut hukkaan ja jotain tarttis tehrä, ennen kuin Kreikka porhaltaa ohi. Missä mennään -kysymykseni saa kirjasta jo selkeitä vastauksia. Kaipa tässä nahkurin orret odottavat, jos mitään ei tapahdu. Koitetaan nyt tähän blogiin kuitenkin saada muitakin lähestymiskulmia, kun kiireiseltä mieheltä löytyi aikaa yhteiselle juttutuokiolle.

Kommentoi | 4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Käyrä kurkku ja rikkidirektiivi saamassa jatkoa

Perjantaina 4. maaliskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Nyt kysellään kuorossa kuka nukkui, kun Ylen verkot myytiin Digitalle ja Fortumin verkot myytiin Carunalle. Seurauksena oli kovat hinnannousut. Vähän aikaa sitten ihmeteltiin, miksi pitkistä kuljetuksistaan viennissä riippuvainen Suomi sai turhaa kustannuslastia rikkidirektiivistä. Kurkkujen käyryyttä säätelevä direktiivi toimi aikoinaan hyvänä opetusmateriaalina EU-direktiivien rationaalisuudesta.

Kommentoi | 55 kommenttia Lue koko kirjoitus

Huipulta hännille

Maanantaina 15. helmikuuta 2016 | Ahti Martikainen

Tilastokeskuksen mukaan uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi vuonna 2014 ja se oli 33 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta jatkoi kasvuaan ja se oli 25 prosenttia. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna uusiutuvien osuus Suomessa oli ennakkotietojen mukaan 39 prosenttia vuonna 2014. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020.

Kommentoi | 18 kommenttia Lue koko kirjoitus

Missä mennään? Anni Sinnemäki

Keskiviikkona 20. tammikuuta 2016 | Janne Sankelo

Kaikki tietävät, että Helsingin apulaiskaupunginjohtajalla Anni Sinnemäellä on vahva tausta ja näytöt suomalaisessa vihreässä liikkeessä. Aivan kaikki eivät sen sijaan tiedä, että hänellä on myös vankat pohjalaiset juuret Lapualla, jossa hänen esivanhempansa ovat toimineet pappistehtävissä.

Kommentoi | 44 kommenttia Lue koko kirjoitus

Sähkösanomia Suomesta

Keskiviikkona 30. joulukuuta 2015 | Ahti Martikainen

Alla on kaappaus 28.12. klo 13.30 www.fingrid.fi –sivulta. Se kertoo reaaliaikaisesti Suomen sähkönkulutus- ja tuotantotilanteen. Mitä alla olevista luvuista näkyy tai pitäisi näkyä?

Kommentoi | 27 kommenttia Lue koko kirjoitus

Onko maamme kasvanut kaksinkertaiseksi?

Perjantaina 11. joulukuuta 2015 | Ahti Martikainen

Kovasti arvostamani Jörn Donner totesi aikoinaan, että Suomi on niin pieni maa, että tänne sopii vain yksi puheenaihe kerrallaan. Viime aikoina on tuntunut siltä, että nerokkaalla järjestelyllä, jossa joka toinen päivä puhutaan vastaanottokeskuksista ja joka toinen päivä yhteiskuntasopimuksen kaatumisen syyllisistä, on maahan saatu kuitenkin mahtumaan kaksi aihetta agendalle.

Kommentoi | 7 kommenttia Lue koko kirjoitus