Mitäs me sheikit

Tiistaina 17. lokakuuta 2017 | Ahti Martikainen

Shellin pääjohtaja uskoo, että 2050 ajellaan vain sähköautoilla. Nesteen pääjohtaja uskoo, että biodieseliä käytetään silloin enää raskaan kaluston polttoaineena eli liikenne on käytännössä 0-päästöistä.

Lue koko kirjoitus

Pitäisikö olla huolissaan?

Perjantaina 29. syyskuuta 2017 | Ahti Martikainen

Kun katsoo Fortumin mahdollisten Saksan ostosten aikaansaamaa keskustelua, täytyy todeta suomalaisten uskomaton kyky ruoskia itseään. Saksan tuulivoiman tueksi ylläpidetty ja rakennettu hiilivoima on ollut osa kiitettyä energiewendeä. Kun se on nyt siirtymässä osaksi suomalaisyhtiön omitukseen, se muuttuukin kamalaksi.

Lue koko kirjoitus

Kokeilukulttuurissa johtaja uskaltaa työntää kätensä saveen

Perjantaina 22. syyskuuta 2017 | Jyrki Vainionpää

Organisaation kulttuurimuutos on kaikkien huulilla. Kuitenkin monessa suuryrityksessä hyvät avaukset törmäävät näkyviin ja näkymättömiin esteisiin. Tyypillisesti innostusta on uuden ”leanin” tai ”ketterän” kulttuurin puolesta sekä johtotasolla että ruohonjuuren asiantuntijoiden parissa. Mutta innostus helposti lopahtaa, kun asiat eivät muutukaan. Silloin muutosjohtajat sekä muutosagentit löytävät itsensä hakkaamasta päätä edellä mainittuihin tiiliseiniin ja lasikattoihin.

Lue koko kirjoitus

Digitaalisella Kehruu-Jennyllä energia-alan edelläkävijöille miljoonasäästöt

Perjantaina 25. elokuuta 2017 | Markus Hassinen

Fredrick Taylor (1856-1915) oli ensimmäisiä johtamisguruja, jonka vaikutus maailman teollistumiseen on kiistaton. Taylor ei tarjonnut teknisiä innovaatioita, vaan uuden tieteellisen johtamistavan teolliselle aikakaudelle. Millaista ajateltavaa 1800-luvun tieteilijä voisi meille vielä nykypäivänäkin tarjota?

Lue koko kirjoitus

Norjalainen villapaita puuvillasta suomalaiseen juhannukseen

Torstaina 22. kesäkuuta 2017 | Ahti Martikainen

Öljyvaltio Norja on päättänyt näyttää mallia muille, kuinka rohkeilla päätöksillä viedään maata kohti uusiutuvaa energiaa. Norjan sähköautotiheys on maailman suurin. Norja tukee sähköautoilijoita helpotuksilla autoverossa, tietulleissa, parkkeerauksessa, latauksessa ja vakuutuksissa. Tulokset näkyvät.

Lue koko kirjoitus

Vaposta energian Über-Amazon?

Perjantaina 16. kesäkuuta 2017 | Antti Kleemola

Olen kyllästymiseen asti kuunnellut digitalisaatio-letkautuksia: Kuinka Facebook on maailman suurin media ilman omaa sisältöä, Air BnB maailman suurin majoittaja ilman majoituskapasiteettia, Uber maailman suurin taksiyritys ilman autoja ja kuinka Amazon on pystyttänyt alkuperäisen liiketoimintaansa varten luomasta järjestelmä-asseteistaan aivan uuden ja mullistan liiketoiminnan. Kun tätä miettii omalta kohdalta tarkemmin, en löydä vastaavaa letkautusta toimijasta teollisuuden parista tai vielä tarkemmin energiasektorilta. Joko näitä ei ole, tai ne eivät ole mitenkään esillä.

Lue koko kirjoitus

Vapon nuorsuomalainen liike

Perjantaina 9. kesäkuuta 2017 | Ahti Martikainen

Aina löytyy juhlan aihetta. Tämä vuosi ei juurikaan poikkea viime vuodesta tai ensi vuodesta, mutta vain tänä vuonna Suomi juhlii 100-vuotiasta itsenäisyyttään. On ollut hyvä huomata miten monia hyviä asioita viedään tuon juhlan varjolla tai sen ansiosta eteenpäin.

Lue koko kirjoitus

Riskinä onnistuminen. Case Nokia Bridge ja Vapo

Torstaina 18. toukokuuta 2017 | Jyrki Vainionpää

Muistan huumaavan tunteen Nokian Bridge -hankkeessa, jolla työllistettiin työpaikkansa menettäneitä kollegoja. Vallan ja vastuun saaneet paikalliset Bridge johtajat alkoivat saada aikaan ällistyttäviä tuloksia ympäri maailmaa. Ilman manuaaleja tai tarkkoja budjetteja, joita Bridgen alkuvaiheen projektipäällikkönä en varmaan edes älynnyt väsätä. Tavoite ja vastuu irtisanottavien kollegoiden työllistämisestä oli selkeä ja valta tehdä mitä vain tavoitteen saavuttamiseksi oli annettu. Keskitetystä kontrollista luopuminen oli riski, joka kannatti ottaa. Lue lisää Nokia Bridge -casesta: http://www.hbs.edu/faculty/Pages/item.aspx?num=48537.

Lue koko kirjoitus

Alä kysy paljon, vaan koska

Torstaina 11. toukokuuta 2017 | Ahti Martikainen

Aloitetaan hyvistä uutisista. Maapallo ottaa vastaan kahdessa tunnissa sen määrän energiaa, mitä koko pallukallamme käytetään vuodessa. Aurinkopaneelit kehittyvät ja halpenevat jatkuvasti ja jo nyt päästään parhaimmilla paikoilla eli riittävän lähellä päiväntasaajaa ja riittävän korkealla merenpinnasta alle kolmen sentin kilowattituntihintoihin. Tästä valitettavasti moni Suomessakin on riemastunut, että lopetetaan heti kaikki polttaminen ja paneeleita vaan riviin, niin siinä ratkeaa niin sähkön kuin lämmön saantikin.

Lue koko kirjoitus

Löytyykö SOTE:n sijaan kuntapäättäjien pöydältä miljoonaluokan infrauudistus?

Perjantaina 21. huhtikuuta 2017 | Markus Hassinen

Juuri valittujen kuntapäättäjien pöydillä ei jatkossa enää olekaan SOTE-asiat vaan aivan muut asiat. Kasvava kustannuspaine ja uudenlainen kuntatalouden konsernijohtaminen tullevat värittämään kuntavirkamiesten ja -päättäjien arkea. Eräs tärkeimmistä asiakokonaisuuksista on kuntien perusinfra ja sen järkevä hoitaminen. 

Lue koko kirjoitus

Kunnallispolitiikkojen mahdoton tehtävä

Torstaina 30. maaliskuuta 2017 | Ahti Martikainen

Kun sosiaali- ja terveydenhoito siirtyvät tulevaisuudessa SOTE-uudistuksen myötä pois kuntien päätäntä- ja budjettivallasta, kuntatalouden luonne muuttuu merkittävästi. Tällä hetkellä nuo SOTE-menot kattavat keskimäärin yli 50 % kuntien menoista. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa opetus, liikenneväylien kunnossapito, kulttuuri ja kuntien energiahuolto nousevat huomattavasti nykyistä suurempaan rooliin kuntien talouden näkökulmasta. Tästä näkökulmasta katsottuna on erikoista, että energia-asiat eivät juurikaan ole esillä kunnallisvaalitenteissä saatikka ehdokkaiden ohjelmissa.

Lue koko kirjoitus

Informaation sissisota – mitä suomalainen liike-elämä voi oppia USA:n armeijalta?

Keskiviikkona 15. maaliskuuta 2017 | Antti Kleemola

Ennen maailma oli vain hankala, nyt myös monimutkainen. Nopeasti kehittyvän teknologian johdosta maailma on muuttunut monien mielestä jopa liikaa. Muutos on kuitenkin luonut valtavia mahdollisuuksia niille, jotka osaavat sopeutua uuteen maailmaan riittävän nopeasti ja avoimesti.

Lue koko kirjoitus

Järki ja tunteet energiakeskustelussa

Tiistaina 7. maaliskuuta 2017 | Ahti Martikainen

Maikkari markkinoi aikoinaan ohjelmistokarttaansa lupaamalla tietoa ja suuria tunteita. Tietoa tarjottiin uutisissa ja suuria tunteita elokuvissa ja draamasarjoissa. Näin some-aikakaudella tosi-tv:ssä tietoa on vähemmän ja tunteetkin enemmän käsikirjoitettuja. Energiakeskustelussa tunteet ja järki lyövät edelleen reippaasti toisiaan poskille ilman, että se juurikaan häiritsee ketään.

Lue koko kirjoitus

Welcome to the club

Maanantaina 13. helmikuuta 2017 | Ahti Martikainen

Krimin valtaus, brittien ero EU:sta ja Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tuoneet mediakeskusteluun ”uuden” hämmästelyn aiheen.  ”Voiko olla mahdollista, että trollaamalla vaihtoehtoisia totuuksia pyritään ja pystytään vaikuttamaan suurien massojen mielipiteisiin?”

Lue koko kirjoitus

Samat faktat - samat mielipiteet

Perjantaina 27. tammikuuta 2017 | Ahti Martikainen

Viimeisen vuoden aikana on kauhisteltu sitä, miten britit voivat erota EU:sta, miten Trumpin kaltainen henkilö voidaan valita presidentiksi ja miten on mahdollista, että pienet vihreät miehet lainasivat tankkeja ja saivat Krimin spontaanin kansanäänestyksen aikaan.

Lue koko kirjoitus

Tolkun ihmisten lakupiippugate

Torstaina 5. tammikuuta 2017 | Ahti Martikainen

Vuosi sitten heräsi keskustelu rasismin yhteydessä suomalaisista tolkun ihmisinä. Pienen pieni osuus koko kansasta on jollakin tapaa äärilaitojen edustajia ja Gaussin käyrän mukaisesti valtaosa niitä ”tolkun ihmisiä”. Laitan tuon hipsuihin, kun tuosta ”tolkun ihmisten” määrittelystä tuli myös jonkunlainen riidan aihe.

Lue koko kirjoitus

Turpeesta tulevaisuuden Nokia

Torstaina 15. joulukuuta 2016 | Ahti Martikainen

On Suomi köyhä siksi jää, riimitteli Runeberg.  Mutta onko näin? Meillä on metsää, luontoa, mineraaleja, monen alan osaamista ja loputtomasti suota. Tuo viimeinen on ollut tähän saakka ehdottomasti alihyödynnetyin alue luonnonvaroistamme. Turvetta on toki käytetty vuosisatoja eristeenä ja maanparannusaineena ja jonkin verran lyhyemmän aikaa eläinten kuivikkeena ja polttoaineena.

Lue koko kirjoitus

Uutinen, mikä ei ollut uutinen

Maanantaina 5. joulukuuta 2016 | Ahti Martikainen

Hallitus julkisti pari viikkoa sitten ilmasto- ja energiastrategiansa. Parikin kansanedustajaa ihmetteli, miksi turve on siinä edelleen mukana, vaikka on kiistatonta näyttöä siitä, että juuri turvetuotanto on vaikuttanut haitallisesti vesistöjen tilaan.

Lue koko kirjoitus

Berliinillä kävi hyvä munkki

Perjantaina 25. marraskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Ainakin sen suhteen, että kaukana pohjoisessa on maa nimeltä Suomi, joka ylistää maan energiapolitiikkaa, vaikka sillä itsellään on paljon parempi ja enemmän uusiutuviin energiamuotoihin perustuva linja.

Lue koko kirjoitus

Otaniemi Elites vastaan Punavuori Rednecks

Perjantaina 11. marraskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Maailma on USA:n vaalien jälkeen taas astetta valmiimpi. Nyt tiedämme, että suuressakaan maailmassa kuivat faktat eivät pure, kun tarjolla on vähän riehakkaampaa herkkua. Jotenkin kuulostaa tutulta.

Lue koko kirjoitus

Vaikeita asioita yksinkertaisessa muodossa

Torstaina 27. lokakuuta 2016 | Ahti Martikainen

Poliittiset päättäjät ja mediat toivovat saavansa hyvissä ajoin faktoihin perustuvaa taustoittavaa materiaalia yrityksiltä. Lobbaamista tuntuvat vieroksuvan kaikki.

Nyt näyttää siltä, että mm. Vapon ankarasta tiedonjakamisesta huolimatta EU:ssa toteutetaan kohta sellaista matematiikkaa, jossa Keski-Euroopan ison hiilivoimalan rikkidioksidipäästöt saavat olla 360 mg ilmakuutiota kohden ja vastaavan suomalaisen puuta tai turvetta polttavan laitoksen päästöt 100 milligrammaa ilmakuutiota kohden.

Lue koko kirjoitus

Marginaalissa, mutta vastuullisesti

Torstaina 13. lokakuuta 2016 | Ahti Martikainen

Liki viikko World Energy Councilin kokouksessa Istanbulissa on avannut silmät siihen kuinka marginaalissa me Suomessa elämme. Kukaan ei juuri puhu biomassoista, pelleteistä tai biokaasuista. Öljy, hiili ja kaasu ovat edelleen puheenaiheet. Tai jos yksinkertaistaa, niin hiilestä vaietaan, öljynporaajat pyrkivät siirtymään kaasuun, kaasuyhtiöt sähköön ja sähköfirmat taas pyrkivät älykkäämmillä verkoilla kuluttajien taskuun ja hallitsemaan hajautettua tuotantoa. Syy tähän selviää alla olevista kongressissa esitetyistä luvuista maailman primäärienergian käytöstä vuosien 2005 ja 2015 välillä.

Lue koko kirjoitus

Missä mennään Kari Uotila?

Keskiviikkona 28. syyskuuta 2016 | Janne Sankelo

Vasemmistoliiton espoolainen kansanedustaja Kari Uotila nousi julkisuuteen 1990-luvulla. Yhteistyökykyinen pääluottamusmies oli näkyvissä monissa yhteyksissä kun Suomen telakkateollisuuden ongelmia ratkottiin. Uotila nousi eduskuntaan vuonna 1995, mutta putosi omien sanojensa mukaan vuorotteluvapaalle vuoden 2007 vaalien tuloksena. Paluu eduskuntaan tapahtui kuitenkin pian varapaikalta, kun Claes Andersson joutui jättämään tehtävän terveydellisistä syistä.

Lue koko kirjoitus

Lisäveroilla lisäpäästöt

Keskiviikkona 21. syyskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Kun lentokoneessa syttyy hätävalo ja happinaamarit tippuvat koteloistaan, turvaohjeissa kehotetaan aikuisia huolehtimaan siitä, että he laittavat itselleen ensin happinaamarit ja vasta sen jälkeen katsovat. että lapsilla ja vanhuksilla on naamarit päällä ja turvavyöt kiinni. Tämä on tietenkin aivan järkevää, sillä vain tajuissaan oleva aikuinen voi huolehtia parhaalla tavalla myös muiden selviämisestä.

Lue koko kirjoitus

Aikuisten leirikoulut

Perjantaina 2. syyskuuta 2016 | Ahti Martikainen

Kun leirikoulut tulivat kouluissa osaksi jokavuotista toimintaa, käytiin sama keskustelu lävitse lähes kaikissa kouluissa. Aluksi seurasi huima innostus siitä, mihin lähdetään.  Tyydytäänkö Lappiin vai mennäänkö kerralla ulkomaille. Sitten seurasi ankeampi vaihe eli maksusuunnitelman teko. Kuinka paljon koulu maksaa, kuinka paljon vanhemmilta voi pyytää ja miten paljon lapset saavat kasaan erilaisilla työtalkoilla. Aika usein lopputuloksena oli poru ja pettymys, kun talouden realiteetit iskivät unelmat murskaksi.

Lue koko kirjoitus

Onkologia ja päästökaupan ulkopuolinen sektori

Tiistaina 16. elokuuta 2016 | Ahti Martikainen

Onkologia on lääketieteen syöpää tutkiva erikoisalue. Syöpää hoidetaan mm. solunsalpaajilla. Solunsalpaajia on erilaisia. Niitä ovat muun muassa alkyloivat aineet, antimetaboliitit, antibiootit ja vinka-alkaloidit. Ne vaikuttavat eri kohtiin solun kehitysvaiheessa. Useimpien solunsalpaajien vaikutus on solun jakautumista estävä. Monet niistä, kuten antimetaboliitit, vinka-alkaloidit ja taksaanit, estävät biokemiallisia reaktioita ja tuhoavat sillä tavalla esimerkiksi mitoosissa olevia tai S-vaiheessa olevia soluja.

Lue koko kirjoitus

Mikä Aurejärveä kuormittaa?

Tiistaina 5. heinäkuuta 2016 | Pasi Rantonen

Vapo on hakenut ympäristö- ja toiminnan aloittamislupaa Aurejärven pohjoispuolella sijaitsevalle Talasnevan turvetuotantoalueelle. Kyseisellä alueella on ollut turvetuotantoa 1980-luvulta asti. Nyt haettavalla luvalla Vapo hakee lupaa tuotannon jatkamiselle 23 ha alueella ja tuotannon aloittamiselle uudelle 39,7 ha alueelle, yhteensä siis 62,7 ha tuotantoalueelle.  

Lue koko kirjoitus

Kun syyllinen on tiedossa, tutkinta on tarpeetonta

Perjantaina 1. heinäkuuta 2016 | Ahti Martikainen

Laitan tässä ensiksi linkin lähteeseen. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159464

Tuon linkin takaa löytyy Suomen Ympäristökeskuksen julkaisu, jossa on selvitetty sitä, kuinka eri maankäyttömuodot rasittavat vesistöjä. Eli kuinka paljon vesistöihin menee mm. kiintoainetta, typpeä ja fosforia. Vesistöihin kuormitus tulee luonnonhuuhtouman mukana pelloilta, metsistä ja hulevesistä. Niin, ja on siellä mukana turvetuotannon vaikutuskin, mutta se on Suomen arvostetuimpien tutkijoiden raportin mukaan monen yllätykseksi todella pieni.

Lue koko kirjoitus

Ymmärrys palailee maailmalla pätkittäin

Perjantaina 3. kesäkuuta 2016 | Ahti Martikainen

Ilmastonmuutos on erittäin vakava asia. Keinot globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat äärettömän vaikeita ja erilaisiin verotukiin ja sanktioihin perustuvat ohjausmekanismit ja niiden kerrannaisvaikutukset ovat lähes mahdottomia ennustaa etukäteen.

Lue koko kirjoitus

Terve turve

Torstaina 28. huhtikuuta 2016 | Ahti Martikainen

Suomessa ei ole monia luonnonrikkauksia, mutta niitä muutamia on aika paljon. Meillä on metsää, vettä, mineraaleja ja suota. Ja suolla on paljon turvetta. Ja nyt saa laittaa varmistimen takaisin, en puhu siitä että kaikki turve pitäisi polttaa. Voisiko turvekuidulle tehdä muutakin kuin kasvattaa siinä tomaatteja tai polttaa?

Lue koko kirjoitus